Digiloikka haastaa jokaisen työntekijän uusiin ja erilaisiin urheilusuorituksiin bittikenttien tartanilla. Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta pienellä koulutuksella ja harjoittelulla digitumpelostakin voi tulla kelpo tubettaja.
Monilla työpaikoilla on haaveiltu digin haltuunotosta. Seurakunnissa, kunnissa ja eri järjestöissä on suunniteltu aktivoitumista sosiaalisessa mediassa, tubettamisen aloittamista, etätyöskentelymahdollisuuksien parantamista ja vuorovaikutteisuutta lisäävien sovellusten käyttöönottamista. Sitten koronapandemia laittoi haaveilijoillekin vipinää kinttuihin.
Maailmanlaaja epidemia lähes seisautti Suomen. Maaliskuusta 2020 alkaen peruttiin nopealla aikataululla erilaisia ryhmiä, kokoavaa toimintaa ja tapahtumia sekä mietittiin uusiksi työyhteisön toimintatapoja. Kokoukset ja koulutukset siirtyivät nettiin, ja tätä varten ihmiset ottivat käyttöön uusia ohjelmia ja opettelivat kantapääkoulussa niiden käyttämistä.
Vaikka digimaailmaan siirtyminen saattoi olla joillekin verrattavissa uimataidottoman heittämiseen altaan syvään päähän, selvittiin tästä äkkimuutoksesta hämmästyttävän hyvin. Perusosaaminen tietotekniikasta auttoi uuden omaksumisessa ja nyt näyttääkin siltä, että monella nälkä on kasvanut syödessä. Pandemia-ajan väliaikaisratkaisuista onkin tulossa jo arkipäivää ja työpaikoilla mietitään, miten digin tarjoamia mahdollisuuksia voisi ottaa laajemmin ja pysyvästi käyttöön.
Verkko täynnä kuin Pietarilla
Kun työpaikoilla siirryttiin isolla rysäyksellä digin suurkuluttajiksi, täytyi erilaisten alustojen kehittäjien puskea pitkää päivää, jotta kasvaneeseen tarpeeseen voitiin vastata. Samaan aikaan myös käyttäjien tiedon tarve kasvoi. Tähän ovat onneksi vastanneet monet alan toimijat tarjoamalla netissä vinkkivideoita digimaailman eri osa-alueilta.
Internet on täynnä erilaista maksutonta materiaalia, jota voi käyttää itseopiskeluun. Videoita ja sivustoja löytyy digikuvaamisesta, videon editoinnista, somesta tai kokoussovellusten käyttämisestä. Materiaalista pääosa on kuitenkin englanninkielistä ja vähemmässä määrin suomen- tai ruotsinkielistä.
Seuraavassa on esitelty vinkiksi muutamia sivuja, joiden kautta pääsee hyvin alkuun. Google on myös oiva apu näiden palveluiden etsimisessä, ja se vaiva kannattaa nähdä, sillä nyt esiteltävien sivustojen lisäksi voit googlaamalla löytää itsellesi vielä paremmin sopivaa materiaalia digin saloihin.
Täydennä osaamistasi
Useimmille ainakin Teams on tullut tutuksi viimeisen puolen vuoden aikana. Moni on kuitenkin käyttänyt Teamsia pelkästään kokouksiin osallistumiseen, joten seuraavassa on pari vinkkisivua, joiden avulla voi laajentaa osaamistaan peruskäyttäjästä vähän edistyneemmäksi.
Teamsiin voi perehtyä Microsoftin omien opetusvideoiden kautta Officen tukisivuilla. Videot ovat englanninkielisiä, joten videoista saa hyödyn siinä määrin, miten englanti on hallinnassa. Muutaman minuutin mittaiset videot ovat kuitenkin aika havainnollisia ja näillä pääsee hyvin alkuun.
WebOpettajana tunnettu digikouluttaja Esa Riutta julkaisee vinkkejä esimerkiksi Facebookissa ja Youtubessa. Riutan sivuilla peruskäyttäjä saa neuvoja yksittäisiin ongelmiin sekä käyttövinkkejä tietotekniikasta, älypuhelimista ja tietokoneohjelmista. Nimikkosivunsa lisäksi Riutta on perustanut Facebookiin yhteisöllisen oppimisen testialustaksi Jatkuva oppiminen -ryhmän. Ryhmä mahdollistaa laajemman opiskelun ja osaamisen täydentämisen yhteisössä, jonka jäsenet tukevat toisiaan. Tällä hetkellä ryhmästä löytyy esimerkiksi Excelin ja Teamsin tehokurssit.
Kuvaa ja editoi videot itse
Videon kuvaamiseen ja editointiin löytyy loputon määrä opetusvideoita Youtubesta. Kännykkäkameralla kuvaamiseen ja videoiden editointiin voi saada vinkkejä esimerkiksi Learn Online Video -kanavalta. Kanava on englanninkielinen, mutta videot ovat jälleen kerran havainnollisia ja heikommallakin kielitaidolla niistä pystyy nappaamaan vinkkejä oman kuvaustyön tueksi.
Jos suunnittelet oman Youtube-kanavan avaamista, silloin kannattaa suunnistaa esimerkiksi Youtube Creators -sivulle. Sivuston videot ovat englanninkielisiä, mutta useimpiin videoihin on saatavilla tekstitys suomeksi tai ruotsiksi.
Artisti maksaa?
Digin mahdollisuuksista innostuneena moni työnantaja odottaa tai edellyttää työntekijöiltä uusien menetelmien käyttämistä. Osa työnantajista myös mahdollistaa koulutuksen ja kunnolliset työvälineet esimerkiksi somettamiseen sekä videoiden kuvaamiseen ja editointiin tai ohjelman striimaamiseen.
Sitten on niitä työnantajia, jotka eivät hanki kunnollisia laitteita eivätkä järjestä koulutusta. Joissain tapauksissa työntekijät ovat päätyneet käyttämään omia välineitään, koska ne ovat tehokkaampia ja toimivampia. Eihän sen näin pidä mennä. Jos työnantaja haluaa videoita maailmalle ja sisältöä someen, täytyy työnantajan myös panostaa siihen, että työ tehdään ajanmukaisilla laitteilla ja henkilöstöllä on riittävä osaaminen tuottaa laadukasta materiaalia.
Laillisesti ja oikein
Videoita tehdessä tulee muistaa tekijänoikeudet. Ilman lupaa muiden tuottamaa materiaalia ei saa videolleen lisätä. Varmista tekijänoikeudet ja selvitä lupa-asiat. Netissä on myös Creative commons -lisensoituja kuvia, videoita ja musiikkia, jossa tekijä on luovuttanut teoksensa käyttöön ilman erityistä lupaa. Näissäkin tapauksissa tekijä on voinut asettaa teoksen käyttämiselle rajoituksia ja nekin on syytä tarkistaa ennen lataamista videolle.
Jos kännykässäsi on QR-koodin lukuohjelma, voit näiden kuvakoodien kautta siirtyä suoraan jutussa mainituille sivustoille. Koodinlukijan voi ladata Google Playsta tai App Storesta.
Teksti Marko Pasma
