Vapaapäivät työajattomassa hengellisessä työssä

0
759

Työajattomille hengellisen työn työntekijöille ja viranhaltijoille on virka- ja työehtosopimuksessa sovittu kaksi vapaapäivää viikossa.

”Työ- ja vapaapäiviä sijoitettaessa tulee toimia suunnitelmallisesti ja ottaa huomioon sekä seurakunnan toiminnan että viranhaltijan/työntekijän tarpeet. Työajattomassa työssä on tärkeää rajata työn kokonaismäärä työpäivien määrään nähden oikein ja määritellä vapaapäivät suunnitelmallisesti.”, todetaan sopimuksessa. Tarkkoja määräyksiä suunnittelusta ei sopimuksessa kuitenkaan ole.

Kirkkohallitus on pappien, lehtoreiden ja kanttoreiden vapaa-aikasuunnittelua koskevassa ohjeessaan todennut, että kirkkoherran tulee neuvoteltuaan seurakunnan pappien, lehtoreiden ja kanttorien kanssa laatia vapaa-aikasuunnitelma, johon merkitään näiden viranhaltijoiden virkaehtosopimuksen mukaiset vapaapäivät. Suunnitelmaan on merkittävä myös tiedossa olevat leirityöaikahyvityspäivät, vuosilomapäivät ja virkavapaudet. Suunnitelma voidaan laatia erikseen kevät-, kesä- ja syyskautta varten.

Käytännössä seurakunnissa toimitaan pitkälle vastaavasti myös muiden hengellistä työtä tekevien osalta. Suunnitelma tehdään esimiehen kanssa toimintakauden ajaksi.

Vapaapäivän siirtyminen

Jos vapaapäivä estyy tilapäisesti, mutta ennalta tiedetysti, siirtyy vapaapäivä ensisijaisesti saman kalenteriviikon muulle päivälle. Vapaa on kuitenkin annettava viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon kuluessa, ellei toisin sovita. Leirin vuoksi siirtynyt vapaapäivä annetaan leirin päättymistä seuraavan kahden kalenterikuukauden aikana. Jos vapaata ei voida antaa, se korvataan rahana.

Jos vapaan vietto estyy yllättäen välttämättömän ja kiireellisen työtehtävän vuoksi, siirtyy vapaa pidettäväksi kolmen seuraavan kalenteriviikon aikana. Vapaata ei korvata rahana. Jos henkilö sairastuu siirretyn vapaan ajankohtana, vapaa siirtyy.

Arkipyhien vaikutus työaikaan

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen määräys työajattoman hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän arkipyhänä tekemästä työstä saatavasta lisävapaapäivästä tulee ensimmäistä kertaa sovellettavaksi jouluna.

Sopimuksen mukaisia arkipyhiä ovat pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä maanantain ja perjantain välille osuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Jos työajaton hengellisen työn tekijä työskentelee arkipyhänä, hän saa lisävapaapäivän viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos arkipyhä osuu vapaapäivälle ja viranhaltija/työntekijä joutuu työskentelemään arkipyhä-vapaapäivänään, hän saa siirtää vapaan aiemmin mainittujen siirtoperiaatteiden mukaan. Tämän lisäksi hän saa lisävapaan arkipyhänä työskentelemisestä.

Lisävapaan edellytys on, että työ vastaa olennaisilta osin säännönmukaista työpäivää. Esimies arvioi olennaisuusvaatimuksen täyttymistä. Tehtävien tulee olla luonteeltaan tavanomaisia työtehtäviä. Tiettyä tuntimäärää ei edellytetä, mutta tehtävien pitää olla luonteeltaan sellaisia, jotka on välttämättä tehtävä juuri tuona arkipyhänä.

Välttämättömän työtehtävän lisäksi arkipyhälle on mahdollista sijoittaa myös muita työnantajan edellyttämiä tavanomaisia työtehtäviä. Ne eivät saa olla vain täytteeksi suunniteltuja, tilanteeseen nähden keinotekoisia tehtäviä tai töitä, joiden teettäminen juuri kyseisenä päivänä ei ole luontevaa ja perusteltua.

Lisävapaata ei korvata rahana. Jos työt jäävät sairastumisen vuoksi tekemättä, lisävapaata ei anneta. Jos sairaus osuu lisävapaapäivälle, vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin.

Työaikapankkiin voi säästää

Työaikapankin käytöstä päättää työnantaja. Tätä ennen käydään täytäntöönpanoneuvottelu, jossa jukolaisia edustaa JUKOn luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei ole, valitsevat jukolaiset keskuudestaan neuvottelijan. Pankkiin liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Pankkiin voi säästää työaikakorvauksia ja varallaolokorvauksia, leirityöhön liittyviä korvauksia, leirin vuoksi menetettyjä vapaapäiviä, leirityöaikahyvityspäiviä tai vastaavia työajalliselle hengellisen työn työntekijälle annettavia korvauksia, työajattoman hengellisen työn työntekijän ennalta tiedettävästä syystä siirrettyjä vapaapäiviä ja tietyin rajauksin myös vuosilomaa. Listaa voidaan paikallisesti rajata, muttei laajentaa. Lisävapaapäivää ei voi säästää.

Teksti Anne Kaitainen, neuvottelupäällikkö, JUKO ry