Diakonia- ja nuorisotyössä kannetaan monenlaista eettistä kuormaa. Se voi näkyä riittämättömyyden tunteena moniongelmaisen asiakkaan kohtaamisessa ja paineena rippikoululaisen kiivaan kyseenalaistamisen ristitulessa.Kuorman keventämiseen on keinoja, mutta pelkkä puhe ei riitä. Tarvitaan konkreettisia tekoja.
Dosentti Mari Huhtala Jyväskylän ammattikorkeakoulusta on tutkinut eettistä kuormitusta. Hänen mukaansa eettistä kuormaa voivat lisätä työyhteisön toimintatavat, jos ne eivät ota huomioon mahdollisuuksia tehdä työtä eettisesti kestävällä tavalla. Esimerkiksi jatkuva kiire, liian vähäiset resurssit työn tekemiseksi, epäeettinen johtaminen tai työyhteisön epäeettinen kulttuuri ovat riskitekijöitä eettiselle kuormittuneisuudelle.
– Jos työntekijä kokee, ettei voi tehdä tarpeeksi asiakkaan hyväksi, tilanne voi aiheuttaa voimakastakin eettistä kuormitusta. Taakan keventämisessä voi auttaa työnohjaus tai asian purkaminen omalle esihenkilölle, Huhtala sanoo.
Oleellista on myös pitää huolta omasta palautumisesta ja työstä irrottautumisesta, jotta työasiat eivät aiheuta työn haasteiden jatkuvaa murehtimista myös vapaa-ajalla.
– Toki tärkeintä on huolehtia siitä, että työyhteisössä huolehditaan työntekijöiden työoloista ja hyvinvoinnista esimerkiksi riittävän resurssoinnin kautta, Huhtala painottaa.
Ammattilaiset kertovat
Elina Fuchs, diakonissa
– Diakoniatyön asiakkailla on usein vakavia mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä hyväksikäyttö- ja väkivaltataustaa. Asiakkaat voivat olla arvaamattomia ja aggressiivisia. Mielenterveysongelmista kärsivä asiakas ei toimi loogisesti, eivätkä hänen tekonsa ole linjassa tavoitteisiin. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi häädön ehkäiseminen voi olla mahdotonta. Nämä ihmiset tuntuvat jäävän heitteille ja vaille tarvitsemaansa apua. Heidän pitkäaikainen kohtaaminen aiheuttaa diakoniatyötä tekeville myötätuntokuormitusta ja -uupumusta.
– Lastensuojelukysymykset ovat monen jo aikuisen asiakkaan ongelmien taustalla. Diakoniatyössä kohtaamme jatkuvasti ylisukupolvista osaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä jo ihan pienistä lapsista huolehtimiseen. Se on erittäin kuormittavaa.
Eettistä kuormaa lisää myös kristillisyyden suosion väheneminen ja kirkkoon kohdistuvat yhteiskunnalliset ja kriittiset paineet. Ne kuormittavat erittäin merkityksellistä kirkontyötä tekevää auttamistyön ammattilaista. Tuntuu, että kirkon arkitodellisuus poikkeaa rajusti kirkon saamasta julkisuuskuvasta.
– Kuorman kantamista helpottaa, kun työnantaja tunnistaa diakoniatyöhön kuuluvat kuormitustekijät. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siinä, että diakoniatyöntekijöillä olisi matalan kynnyksen mahdollisuus käyttää vartijoita vastaanotolla. Vastaanottotiloissa pitäisi olla hälytysnappi ja yhteys fyysisesti lähellä olevaan toiseen työntekijään. Vastaanottohuoneessa tulisi olla myös poistumisreitti.
Diakoniatyöntekijöillä pitäisi olla säännöllisesti ammattilaisten vetämiä opetus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltäisiin kuormitukseen liittyviä asioita.
Hanna Ehrnrooth, diakoniajohtaja
– Eettinen kuormitus on diakoniatyössä erittäin ajankohtainen asia. Asiaan vaikuttaa myös korona, joka on tuonut esiin asiakkaiden moniongelmaisuutta.
Diakoniatyön ydintä on auttaa heitä, jotka eivät saa apua muualta. Silti on jatkuvasti tilanteita, joissa olemme tehneet useita huoli-ilmoituksia asiakkaista, jotka eivät saa asianmukaista hoitoa, vaikka täyttäisivät tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit. Me joudumme katsomaan sivusta asiakkaan kärsimystä. Siitä aiheutuu järkyttävä arvoristiriita, joka kuormittaa työntekijöitä.
– Asiakkaat saattavat soitella meille useita kertoja päivässä, joten ainoaksi ratkaisuksi jää rajaaminen. Haastavassa asiakastilanteessa pyysimme avuksi ulkopuolisen työnohjaajan. Tapaamisessa kirkastui, mitä voimme tehdä ja mitä emme voi. Sovimme, että minä esimiehenä otan kuormittavan asiakkaan hoitaakseni ja rajaan hänelle vastaamista tiettyyn aikaan päivästä. Omaa jaksamista auttaa valtavasti se, että sain päätökseen tukea omalta esimieheltäni.
Ari Tähkäpää, kasvatuksen hiippakuntasihteeri
– Eettisiin kysymyksiin ja niiden myötä kuormituksen kasvuun nuorisotyönohjaaja törmää varmasti eniten rippikoulussa. Ohjaaja joutuu usein seinäksi, johon nuori heittää raskaitakin kysymyksiä ja testaa samalla ohjaajan omaa vakaumusta ja sitoutumista.
– Toisinaan tulee myös vastaan tilanteita, joissa työtovereilla rippikoulussa voi olla erilaisia näkemyksiä vaikkapa avioliittokysymyksestä ja samaa sukupuolta olevien parisuhteesta. Eräässä seurakunnassa leirille jouduttiin kutsumaan ulkopuolista apua, ja hyvin raskasta tilannetta puitiin nuorisotyönoh-jaajien kanssa pitkälle syksyyn.
– Eettinen kuormitus nousee usein esiin työnohjausten yhteydessä. Ohjaajalta odotetaan suoria vastauksia ja ratkaisuja, joita ohjaaja ei oman ohjausetiikan vuoksi voi tehdä toisen puolesta. Tehtäväni on auttaa löytämään polkujen päitä, mutta polku on valittava itse.
– On myös tärkeää kehittää avointa ja erilaisia näkemyksiä kunnioittavaa ilmapiiriä. Työyhteisön pelisääntöihin kuuluu myös solidaarisuus oman yhteisön arvoihin ja päätöksiin. Tämän periaatteen tukeminen voi parhaimmillaan auttaa oivaltamaan, että kaikki asiat eivät ole yksilön valittavissa tai päätettävissä. Työyhteisön arvopohdintaa olisi myös hyvä ulottaa eettisten kysymysten äärelle. Ihmisille tärkeitä ovat mm. ekologiset, seksuaalieettiset, ekonomiset ja etniset arvot. Jos näitä pohditaan yhdessä, työntekijän on helpompi kohdata niitä arjen tilanteissa.
– Kehityskeskustelut, säännölliset purkufoorumit ja toiminnallisten pelisääntöjen kirjaaminen kuormittavien tilanteiden varalle ovat konkreettisia tekoja. Puhe on teko, mutta myös toiminnallisia tekoja tarvitaan.
”Puhumisesta kaikki lähtee, mutta se ei yksin riitä”
– Työyhteisössä pitäisi rakentaa kulttuuria, jossa ei pelätä puhua siitä, mistä pitäisi puhua, vaikka se olisi kuinka vaikeaa, sanoo Markku Tynkkynen Kirkon koulutuskeskuksesta.
1. Miten lähijohto voi tukea henkilöstöä eettisen kuormituksen ehkäisemisessä?
Tänä päivänä ajatellaan, että hyvä työ syntyy merkityksellisyydestä, toimivasta työyhteisöstä ja selkeistä rakenteista. Jos työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä hyvässä työyhteisössä, se ylläpitää motivaatiota ja työhyvinvointia. Rakenteilla luodaan työntekijälle fyysistä ja henkistä tilaa, jossa hänen on helppo työskennellä. Rakenteisiin kuuluvat selkeät työjärjestelyt ja riittävät resurssit työntekemiseen. Resursseja ovat esimerkiksi aika, talous, tilat ja työvälineet. Lähijohtajan paras tapa ehkäistä työntekijöiden eettistä kuormitusta on rakentaa hyvää työyhteisöä ja selkeitä rakenteita. Niiden sisällä on mahdollista tehdä eettisesti mielekästä työtä.
2. Miten eettisiä haasteita pitäisi käsitellä työyhteisössä?
Työyhteisön menestys riippuu aika paljon sen kyvystä keskinäiseen vuorovaikutukseen. Sellainen ihmisten yhteenliittymä, joka kykenee puhumaan yhdessä vaikeistakin asioista, kykenee kohtaamaan yhdessä eettiset haasteet. Puhumisesta kaikki lähtee. Kun yhdessä pysähdytään tutkimaan asioita ja ilmiöitä, on mahdollista löytää niihin oikeita ratkaisuja. Puhuminen ja asioiden tutkiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Jos puuttuu esimerkiksi aikaresursseja, on niitä jostakin löydettävä. Työntekijän on myös tärkeää tietää, milloin hän on tehnyt riittävästi. Jos työntekijä kokee vaikeana sitoutua työnantajan eettisiin linjauksiin, on hänelle luotava tilaa puhua siitä ja toisaalta hänen on tärkeää tietää myös, mikä on mahdollista ja mikä ei.
3. Mitä hyvää voi seurata eettisen kuormituksen käsittelemisestä?
Ristiriidat ja ongelmat ovat lähtökohtaisesti hyvä asia. Ne kutsuvat esiin jotain tärkeää, jota on tutkittava ja joka on ratkaistava. Niitä ei saa pelätä, niitä kohti on mentävä. Jos siihen kyetään, päästään työssä eteenpäin, paremmalle tasolle.
4. Miten esihenkilöitä koulutetaan toimimaan eettisesti haastavissa tilanteissa?
Johtajien on tärkeää oppia ymmärtämään, että hänen työhönsä kuuluu eettisesti haastavia tilanteita. Jos hän oppii käsittelemään ja ratkomaan niitä omassa työssään, on hänen mahdollista auttaa myös työyhteisöä tekemään samoin. Johtajalla on oltava työssään aikaa ajatella ja puhua omasta työstään. Tätä hän voi tehdä esimerkiksi kollegojen ja oman esihenkilön kanssa. Monet johtajat ovat löytäneet myös työnohjauksen, joka on erinomainen paikka tutkia asioita ja saada uusia näkökulmia. Koulutuskin on onnistunut, jos se auttaa johtajaa puhumaan ja ajattelemaan, saamaan uusia näkökulmia kysymyksiin, jotka omassa yksinäisyydessä tuntuvat läpipääsemättömiltä.
Kysymyksiin vastasi työnjohtamisen ja työelämätaitojen kouluttaja Markku Tynkkynen Kirkon koulutuskeskuksesta
Mistä kuorma syntyy?
• Eettinen haaste syntyy sen tiedostamisesta.
• Kuormitus syntyy epävarmuudesta oikean ja väärän kysymysten edessä tai arvoristiriidoista.
• Eettisen kuormaan vaikuttavat: omat arvot, yksilölliset ominaisuudet ja kyky itsereflektioon ja joustavuuteen.
• Työyhteisöllä ja sen eettisillä arvoilla ja toimintatavoilla on keskeinen merkitys siinä, kuinka paljon työ altistaa eettiselle kuormitukselle.
Lähde: Dosentti Mari Huhtala, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Mikä keventää kuormaa?
• Keskeneräisyyden hyväksyminen
• Riittävän hyvän tason määritteleminen työyhteisössä yhdessä
• Myötätunto, itsemyötätunto
• Kohtaamisten, tavoitteiden ja toimintatapojen inhimillistäminen
• Koulutus
• Työnohjaus
• Yhteinen, avoin keskustelu hankalista tilanteista ja vaikeiden päätösten yhteinen käsittely
• Yhteisesti sovitut toimintatavat työyhteisössä ja organisaatiossa
• Sitoutuminen ammattiin, työhön ja organisaatioon
• Riittävät edellytykset työlle
Lähde: Työturvallisuuskeskus
Teksti Tiina Usvajoki
