Maara Kosonen (vas.) toimii lehtorina ja Tarja Huttunen perheneuvojana. Työnkuvan muutoksen mahdollisti ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Maara Kosonen kirjoitti jo ala-asteikäisenä ystäväkirjoihin, että haluan isona opettajaksi. Nyt hän toimii lehtorina Pieksämäen kampuksella ja opettaa nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoita.
– En halua nähdä itseäni perinteisenä opettajana vaan pikemminkin mahdollistajana tai valmentajana, joka esittää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia, Kosonen sanoo.
Hän on kiitollinen siitä, että on saanut tehdä innostavaa varhaisnuorisotyötä seurakunnassa 13 vuotta, ja sen jälkeen toimia kouluttajana Nuoressa kirkossa kymmenen vuoden ajan.
– Koen olevani onnekas, sillä olen kulkenut sellaista työ- ja koulutuspolkua pitkin, jonka varrella olen saanut kohdata uusia haasteita, Kosonen miettii.
Ammatillinen osaaminen syventyi
Taitekohdaksi muodostui työ Pieksämäen maaseurakunnassa vuonna 2008. Kosonen koki, että halusi työhönsä muutosta.
– Hain opiskelemaan YAMK-tutkintoa, sillä halusin saada uusia näköaloja ja osaamista työn tekemiseen ja kehittämiseen, sekä itselleni lisää ammatillista pääomaa ja kenties uusia työllistymismahdollisuuksia
Opiskelu YAMK:ssa oli avartava matka kohti laajempia näkökulmia ja johti lopulta lehtoriksi oppilaitokseen.
– Itsensä kehittäminen, osaamisen hankkiminen ja näkökulmien syventäminen ovat pääomaa, joka kasvaa korkoa koko elämän ajan. Opinnot syvensivät ammatillista osaamistani, joka antoi uutta potkua työuralla kehittymiseen. Oppilaitosmaailmassa ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan, ja se näkyy kyllä palkkapussissa, Kosonen toteaa.
Perheterapeutin koulutus ei riittänyt
Perheneuvontatyö alkoi kiinnostaa Tarja Huttusta vuosina, jolloin lama satutti voimakkaasti perheitä. Hän työskenteli yli 30 vuotta diakonian viroissa Orimattilassa Lauttasaaressa ja Espoossa.
Huttunen kouluttautui vuosina 1999-2002 perheterapeutiksi ja toivoi, että olisi pätevä hakemaan perheneuvojan virkoja, mutta pätevyys ei riittänyt.
– Piispainkokous oli tehnyt päätöksen, että opistotason pohjakoulutuksen omaavat diakoniatyöntekijät eivät ole enää kelpoisia hakemaan perheneuvojan virkoihin. Olin pettynyt ja vihainen. Tuon muistelu sattuu vieläkin.
Opiskelu kannatti
Varsinainen käännekohta oli 2016, jolloin hän kuuli luennon näkövammaisten lisääntyneistä itsemurhista.
– Luento antoi minulle sysäyksen, että jonkun täytyisi lähteä tekemään laadullista tutkimusta siitä, millaiset tekijät kuormittavat näkövammautuneita henkilöitä. Tuo joku voisin olla minä, ja tutkimus olisi ehkä toteutettavissa YAMK-koulutuksen puitteissa, Huttunen muistelee.
YAMK-tutkinnon suoritettuaan Huttunen on päässyt tekemään kirkossa perheneuvontatyötä päätoimisesti.
– Nyt vuoden tässä virassa työskenneltyäni voin todeta, että kannatti lähteä opiskelemaan ja rohkaistua hakemaan perheneuvojan paikkoja. Tämä on minun unelmaduunini ja olen kiitollinen, kun voin auttaa ja tukea ihmisiä nyt tällä paikalla.
Vinkkejä tutkintoa miettiville
Maara Kosonen: Älä emmi äläkä jää paikoillesi, vaikka tuntisitkin työssäsi edelleen intohimoa ja paloa. Opinnäytetyön tekeminen on oiva mahdollisuus tarkastella esimerkiksi omaa työtään kehittämisnäkökulmasta. Itsensä kouluttamiseen kannattaa satsata, sillä ikinä ei voi tietää, mikä ovi on jo raoillaan juuri sinua varten.
Tarja Huttunen: YAMK-opinnoissa on monia eri suuntautumisvaihtoehtoja. Kannattaa miettiä, mikä itseä eniten kiinnostaa, kutsuu ja sytyttää. YAMK-tutkinnon tunnettuus ja arvostus ovat nousseet. Tutkinnon suorittaminen antaa mahdollisuuden päästä uusiin tehtäviin ja mahdollistaa oman nykyisen työn kehittämisen. Suosittelen ottamaan opintovapaata, jos vain mahdollista.
Fakta: YAMK-tutkinto
• Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) on työelämän kehittämiseen suuntautuva ylempi korkeakoulututkinto, joka syventää ammatillista asiantuntijuutta ja erityisosaamista.
• YAMK-koulutuksissa opiskelu on vahvasti työelämälähtöistä. Opinnäytetyö tehdään yhteistyössä työelämän kanssa.
• Tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä.
• Diakin YAMK-koulutukseen hakevalla tulee olla soveltuvan alan AMK-tutkinto tai soveltuvan alan ammatillisen korkea-asteen tai opistoasteen tutkinto sekä tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu vähintään kahden vuoden työkokemus koulutukseen liittyvältä alalta.
• Ylempi AMK-tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden tehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Korkeakoulujen yhteishaku syksyllä alkaviin opintoihin 17.–31.3.2021
Teksti Eliisa Ala-Kuusisto
Kuvat Kososen ja Huttusen kuva-arkisto