Testasimme Työturvallisuuskeskuksen Kuormitusvaa´an, joka kertoo voimavarojen ja työkuormituksen tasapainosta. Vaa´alla kannattaa käydä säännöllisesti ja ottaa työnantaja seurantaan mukaan. Vaaka auttaa huomaamaan myös suojaavat ja palauttavat tekijät.
Kukapa ei olisi joskus kipuillut voimavarojen ja työkuorman epätasapainossa. Ajoittaista aallokkoa on helpompi kestää, jos tietää tilanteen tyyntyvän jonkin ajan kuluttua. Pitkittynyt voimavarojen ja työkuormituksen epäsuhta on tutkitusti myrkkyä työssä jaksamiselle.
Jotta tilanne ei äityisi kohtuuttomaksi, on hyvä tarkastella tasapainoa säännöllisesti. Yksi hyvä menetelmä tähän on Työturvallisuuskeskuksen Kuormitusvaaka, joka laittaa toiseen vaakakuppiin voimavarat ja toiseen kuormittavat tekijät. Vaaka mittaa erityisesti psykososiaalisesta työkuormitusta. Se punnitsee yksilön kokemusta työstä ja siihen liittyvästä kokonaisuudesta.
Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Lasse Kammonen on mies Kuormitusvaa´an arviointimallin takana. Hän loi yhdessä kollegojensa Jarna Savolaisen ja Seija Moilasen kanssa menetelmän, joka lanseerattiin puolisen vuotta sitten. Käyttäjiä on jo nyt noin 30 000. Palaute on ollut voittopuolisesti myönteistä.
– Kuormitusvaaka on laadullinen menetelmä, joka tarkastelee joukon sijasta yksilöä. Emme saa laatua pihalle, jos tarkastelemme isoa joukkoa ja teemme sen pohjalta päätelmiä. Se mikä on yhdelle kuormittava tekijä, voi olla toiselle voimavara, Kammonen sanoo.
Keskiössä tasapaino
Vaikka Kuormitusvaaka tunnistaa negatiivisen kuorman, sen toisessa vaakakupissa on aina positiivisia asioita voimavaroina.
– Yleensä on totuttu siihen, että etsitään ikäviä työkuormaa lisääviä tekijöitä. Kuormitusvaa´assa ajattelu lähtee siitä, että haitalliseen puuttuminen on vain puoli totuutta. Keskiössä eivät ole ikävät asiat vaan sinne nostetaan tasapaino, Kammonen kuvaa.
Työn voimavaroja ovat monet yksilöön liittyvät ominaisuudet, kuten optimismi, sinnikkyys ja joustavuus. Työtehtäviin liittyviä voimavaratekijöitä ovat mm. palkitsevuus, merkityksellisyys ja tulokset. Työjärjestelyihin liittyviä voimavaratekijöitä ovat mm. vaikuttamismahdollisuudet työssä, roolien ja tavoitteiden selkeys ja työaikojen joustavuus. Työyhteisön usein mainittuja voimavaroja ovat arvostus, vuorovaikutus ja selkeä johtaminen sekä esimiehen ja työyhteisön tuki.
– Myös itse organisaatiossa on monia voimavaratekijöitä, kuten keskinäiseen luottamukseen perustuva ilmapiiri, Kammonen toteaa.
Korjausliikkeillä helpotusta
Kammonen antaa kuvitteellisen esimerkin tilanteesta, jossa lähdetään vahvistamaan voimavaroja.
– Työpaikalla on kaksi työntekijää, Lissu ja Jaska. Lissu inhoaa työtehtävää A ja syttyy työtehtävästä B. Jaska taas inhoaa B:tä ja syttyy A:sta. Miksi Lissu ei voisi keskittyä enemmän B-tehtävään ja Lasse käyttää aikaansa A:n parissa?
Kammonen myöntää, että työtilanne ei aina salli täydellistä muutosta, mutta usein pystytään tekemään kuormitusta helpottavia korjausliikkeitä.
– Voimavarojen ja kipukohtien tunnistaminen on edellytys kuormituksen hallinnassa. Kun tunnistaminen on tehty, on aika viedä asiaa eteenpäin omas-sa organisaatiossa. Jos esimies ei tiedä, mikä korjausliike auttaisi tai mikä on pielessä, on kuormituksen helpottaminen mahdotonta.
– Esimies ei voi aina poistaa haitallisia tekijöitä, mutta voimavaroja antavia tekijöitä on usein mahdollista vahvistaa. Se voi kohentaa oleellisesti työssä jaksamista, Kammonen lisää.
Teksti Tiina Usvajoki
Mistä on kyse?
• Kuormitusvaaka on Työturvallisuuskeskuksen maksuton sovellus, joka auttaa hahmottamaan omaa työtilannetta ja kuormitusta sekä kuormituksen ja voimavarojen välistä tasapainoa.
• Kuormitusvaakaa kannattaa käyttää säännöllisesti, esimerkiksi muutaman kuukauden välein. Säännöllinen käyttö auttaa tunnistamaan kehittämistarpeet ja seuraamaan tilannetta myös pidemmällä aikavälillä.
• Arviota on hyvä tehdä myös yhdessä työnantajan kanssa. Usein asiat ovat ratkaistavissa, kunhan työnantaja on tietoinen kehittämistarpeista. Par-haan tuloksen saa keskustelemalla mahdollisimman avoimesti työkuormituksesta ja voimavaroista esimiehen kanssa.
• Kuormitusvaaka auttaa kirjaamaan muistiin kehittämisen kohteita ja sopimaan tarvittavista toimenpiteistä ja seurannasta.
”Pysähdyin ajattelemaan ennen kaikkea voimavaroja”
Testiryhmä koki Kuormitusvaa´an pääosin hyödylliseksi menetelmäksi. Se tarjosi uutta näkökulmaa ja pysäytti pohtimaan omaa työtä.
Kysymykset:
1. Mikä yllätti (ahaa-elämys)?
2. Saitko eväitä jaksamiseen / voimavaroihin?
3. Mikä oli hyvää?
4. Mitä jäi puuttumaan?
5. Mitä muuta haluaisit sanoa?
Tiina Heiskanen, diakoni
1. Yllättävää oli vaa’an käyttämisen helppous. Sen täyttö vei vain viitisen minuuttia.
2. Vaaka ei tuonut itselleni uutta tietoa, mutta se teki paremmin näkyväksi työn kuormittavuuden kipukohtia ja kehittämisen paikkoja ja on siten varmasti oikein käyttökelpoinen väline työn kuormittavuutta arvioitaessa.
3. Info vaa’asta TTK:n nettisivuilla oli selkeää. Mielenkiintoista oli myös mahdollisuus täyttää kysely yhdessä esimiehen kanssa ja käydä samalla keskustelua kustakin kuormittavuuden osa-alueesta.
4. Joitakin vastaamishankaluuksia oli, kun itse väittämä ja sen alla oleva tarkentava lisäys eivät ihan vastanneet toisiaan tai väittämä oli kaksiosainen. Tällöin ei oikein tiennyt mihin vastata. Tuloksen graafinen ilme oli muuten selkeä, mutta olisin kaivannut diagrammiin parempaa luettavuutta. Vaa’an sisältö jäi mielestäni vähän ohueksi.
5. Ei lisättävää.
Eliisa Ala-Kuusisto, diakonissa
1. Sain ahaa-elämyksen tuloksesta, joka koski työrauhaa. Testitulosten yhteenvedon mukaan on kiinnitettävä huomiota työntekemiseen häiriöttä. Meillä ei ole omia työhuoneita ja -pöytiä. Väkisinkin tulee kuormitusta.
2. Pysähdyin ajattelemaan vastauksia miettiessäni yleensäkin kuormitusta ja ennen kaikkea voimavaroja, joita minulla on.
3. Testitulokset tulivat sähköpostiin ja mukana oli vinkkejä, mihin kannattaisi kiinnittää jatkossa huomiota. Testitulokset sai nopeasti.
4. En osaa sanoa.
5. Tätä voisi hyödyntää tiimityössä ja käydä tuloksia läpi vaikkapa kehityskeskustelussa. Hyvä itsearviointimenetelmä joka tapauksessa.
Hannu Keränen, nuorisotyönohjaaja
1. Voisi käyttää kehitys-keskustelun pohjana. Selkeät kysymyspatteristot. Helppo seurata muutoksia, jos käytössä useampia vuosia.
2. En varsinaisesti eväitä, mutta joihinkin aiheisiin muistutusta ja uutta näkökulmaa pohdittavaksi.
3. Tartuttiin keskeisiin työelämän asioihin ja työssä jaksamisen perusteisiin.
4. Some-elämän mukana tulleet uudet vaatimukset ja niiden vaikutus työssä jaksamiseen. Lisäksi kysymys koulutuksiin pääsemisestä puuttui.
5. Hyvä väline keskusteluun. Auttaa myös punnitsemaan työyhteisön ilmapiiriä ja arvioimaan, kuormitetaanko työntekijöitä tasaisesti.
Mikko Saari, nuorisotyönohjaaja
1. Oivalsin, että etätyöaika on lisännyt työn häiriötekijöitä. Kotona huomio herpaantuu läppärin ääreltä kovin helposti muihin seikkoihin.
2. Vaa’an kysymykset olivat hyviä ja saivat aikaan kosolti itsetutkiskelua. Tiedänkö esimerkiksi oikeasti työni tavoitteet, vastuuni ja oikeuteni? Lähdin testin jälkeen melkoisen syvään analyysiin oman työnkuvani kanssa.
3. Erityisesti yksinkertainen ”voinko vaikuttaa työhöni” -kysymys sai paljon rattaiden liikkeitä aikaan.
4. Vaa’an kysymykset vaikuttivat enemmän kuin niihin kirjoitetut ja päässä puntaroidut vastaukset. Välillä tuntui oudolta määritellä, tapahtuuko jokin kokonaisvaltaiseksi määriteltävä asia päivittäin, viikottain, kuukausittain tai ei koskaan.
5. Suosittelen Kuormitusvaa’an läpikäymistä. Siihen käytetty kymmenminuuttinen voi saada hyvä rullauksia aikaan korvien välissä.
Työterveydestä tukea tasapainoon
Terveystalon vastaava työterveyspsykologi Kaisa Poutanenkertoo, että työkuorman ja voimavarojen epätasapaino näkyy monenlaisina jaksamisen haasteina.
– Jos työntekijän voimavarat ja työkuorma eivät ole tasapainossa, työstä tulee selviytymistaistelua. Ihminen on vapaa-ajalla koko ajan väsynyt. Kun työntekijä uupuu, alkaa näkyä tyypillisiä stressioireita: uniongelmia, ärtymystä, fyysisiä oireita. Joku reagoi vatsan väänteillä, toinen päänsäryillä. Mieliala voi olla apea ja työssä koetaan riittämättömyyden tunteita. Tällöin viimeistään on aika lähteä korjaamaan tilannetta tarvittaessa työterveyden tuella.
Hyvin usein vastaanotolla keskustellaan myös siitä, miten työoloja voi pyrkiä käytännössä muuttamaan ja miten itse voi muuttaa omaa toimintaansa työssä jaksamista paremmin tukevaan suuntaan.
– Työpaikan ilmapiiri ja johtaminen vaikuttavat vahvasti työkuorman ja voimavarojen tasapainoon. Ihminen selviää esimerkiksi kiihkeästä työtahdista ja haastavistakin asiakastilanteista paremmin, kun ympärillä on kannatteleva ja myönteinen työyhteisö ja esimiestyö tukee työn sujumista.
Poutasen mukaan työterveyshuolto pyrkii monin tavoin tukemaan työntekijöitä ja työyhteisöjä kohti kestävää tapaa tehdä työtä.
– Työterveyden ammattilaiset auttavat hahmottamaan omia voimavaroja ja toisaalta myös tuovat esille inhimillisen jaksamisen rajoja. Myös työpaikkaselvityksissä käydään läpi työpaikan tilannetta ja juuri kyseiselle työpaikalle tyypillisiä kuormitus- ja voimavaratekijöitä, jotka voivat hyvinkin olla työyhteisössä laajasti jaettuja.
