Oppilaitosdiakoni Hanna Koivisto-Niemisen kanssa voi puhua rankoistakin aiheista ja pohtia elämän suuria kysymyksiä. – Ihmisen kohtaaminen on auttamisen keskiössä. Tätä työtä tehdään koko persoonalla ja omat lahjat käyttöön ottamalla.
Hanna Koivisto-Nieminen työskentelee oppilaitosdiakonina Tampereen seudun ammattiopistossa eli Tredussa. Siellä on nuoria opiskelijoita 8000, aikuisopiskelijoita 10 000 ja henkilöstöä 1 000. Toisen asteen opiskelijoita ovat myös lukio-opiskelijat, joita on 3 200 ja aikuislukiolaisia 800. Työvuosia tässä tehtävässä hänellä on takana jo 15 vuotta.
– Työhuoneeni on Tampereen suurimmalla toisen asteen oppilaitoskampuksella. Lisäksi käyn usealla eri toimipisteellä, sillä Tredulla on kaikkiaan 16 toimipistettä Pirkanmaalla. Työn haastavuutta lisää laajentunut organisaatio, lisääntynyt opiskelijamäärä ja opiskelijoiden ikähaarukka, joka on 15–55 vuotta, Koivisto-Nieminen kertoo.
Opiskelijatapaamisia päivittäin
Oppilaitosdiakoni tekee yhteistyötä erityisesti opettajien, opinto-ohjaajien, kuraattorien sekä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Seurakuntayhtymässä lähimmät työtoverit ovat ammattikasvatuspastori, diakoniatyöntekijät ja nuorisotyöntekijät.
– Tapaan päivittäin opiskelijoita kahden kesken ja vierailen luokissa. Teen ryhmäytyksiä itsenäisesti sekä yhdessä oppilaitospastorin, koulun tukihenkilöstön ja opettajien kanssa. Kuulun kriisi- ja oppilashuoltoryhmiin ja toimin mukana koulujen aktiviteettipäivissä sekä osallistun vuosi ja valmistujaisjuhliin, Koivisto-Nieminen selvittää.
Koivisto Niemisen työhön kuuluu myös virkistysretkiä ja tutustumiskäyntejä. Yksi niistä on vuosittain järjestettävä viikonlopun mittainen perheleiri päätoimisesti opiskeleville vanhemmille. Leirillä on monenlaista ohjelmaa: askartelua, ulkoilua, uimista, saunomista, letun- ja makkaranpaistoa, musiikkia ja miniperhemessu.
Oppilaitostyö järjestää myös henkilökunnalle virkistys- ja koulutushetkiä sekä hiljaisuuden retriittejä arki-iltaisin ja viikonloppuisin.
Yksinäisyys sattuu eniten
Koivisto-Nieminen painottaa, että mikään keskustelunaihe ei ole liian rankka, väärä tai hävettävä. Ei kuolema, kärsimys, seksuaali-identiteetikysymykset, päihdeongelmat tai talousongelmat. Vaikeinta opiskelijoiden elämässä on kuitenkin yksinäisyys. Sen viiltävä kipu lymyilee usein ongelmien taustalla.
– Yksinäisyys aiheuttaa hyväksynnän puutetta, kelpaamattomuutta, erakoitumista ja elämän merkityksen katoamista. Konkreettisia seurauksia voivat olla syömishäiriöt, päihdeongelmat, peliriippuvuus, opiskelumenestyksen huononeminen tai opintojen keskeytyminen sekä ihmissuhteiden rikkonaisuus ja itsemurha-ajatukset. Pahinta on totaalinen hylätyksi tulemisen tunne.
Konkreettista ja henkistä tukea
Koivisto-Niemisen mukaan luottamuksen syntyminen on tärkeää, jotta vaikeiden elämäntilanteiden käsitteleminen on mahdollista. Henkisen tukemisen lisäksi hän tekee konkreettista auttamistyötä.
– Autan opiskelijoita hakemaan asuntoja sekä selviytymään itsenäisen elämän alussa. Kauttani saa myös ruoka-apua. Minulla on avustusbudjetti, jolla pystyn auttamaan akuuteissa pienissä taloushaasteissa. Laajemmissa talousongelmissa voin anoa avustuksia esimerkiksi koulutuksen vaatimiin kuluihin, kuten oppikirjoihin, työvälineisiin, lupamaksuihin ja ajokorttimaksuihin.
Teksti ja kuva Eliisa Ala-Kuusisto
