Kun haet virkaa, tiedäthän nämä asiat

0
85

Virkaan voidaan valita vain hakija, joka on kirjallisesti hakenut virkaa ja on hakuajan loppuun mennessä täyttänyt viran kelpoisuusehdot. Valintaprosessin vaiheet ovat moninaiset ja haastatteluja voi olla useita. Tiedätkö, mitä sinulta saa lain mukaan kysyä haastattelussa?

Haastatteluiden tarkoituksena on saada lisää tietoa hakijoiden ansioista ja heidän soveltuvuudestaan virkaan. Hakijoilla on myös mahdollisuus saada haastattelussa lisätietoja hakemastaan työpaikasta ja organisaatiosta. Haastatteluilla on tärkeä merkitys mm. hakijoiden soveltuvuuden arviointia ajatellen. Haastatteluissa työnantajan tulisi käyttää yhdenmukaista kysymys- ja tehtävälistaa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.

Haastattelussa työnantaja saa tehdä haastateltavalle vain sellaisia kysymyksiä, jotka ovat perusteltuja työtehtävän hoitamisen kannalta. Hakijoilta voi luonnollisesti kysyä aiemmasta työhistoriasta sekä esimerkiksi mahdollisista työhistorian katkoksista. Tavanomaisia ovat myös kysymykset vuorovaikutustaidoista, yhteistyökyvystä, toimintatavoista erilaisissa tilanteissa, uratavoitteista, jne. Harrastustietoja voi kysyä tilanteessa, jossa ko. harrastuksella voisi olla merkitystä haettavana olevaan tehtävään pätevöitymisessä.

Voiko perhesuhteista kysyä?

Kun haet virkaa, sinun on oltava terveydentilaltasi virkaan soveltuva eli työkykyinen. Jos sinulla on sairaus tai vamma, joka rajoittaa tai estää työntekoa, tästä on kerrottava haastattelussa. Sellaisesta sairaudesta tai vammasta ei tarvitse kertoa, jolla saattaa ehkä myöhemmin olla merkitystä viran hoidon kannalta. Hoidettavissa oleva sairaus ei siten voi olla esteenä virkaan valinnalle, ei myöskään sellainen sairaus, joka ei muodosta olennaista estettä tai rajoitetta viranhoidolle.

Yksityiselämään liittyvistä seikoista voi kysyä haastattelussa vain silloin, kun näillä seikoilla on merkitystä virkatehtävien hoidolle. Esimerkiksi viikonloppu- ja matkustustyössä on mahdollista kysyä, ovatko perhesuhteet tai lapset esteenä työnteolle. Raskaudesta ei viranhakijan tarvitse oma-aloitteisesti kertoa. Raskaudentilasta on mahdollista kysyä vain silloin, kun työstä voi aiheutua vaaraa raskaana olevalla viranhakijalle tai sikiölle tai jos saman henkilön on välttämättömästi kyettävä hoitamaan määräaikainen projekti alusta loppuun saakka. Raskaudentilasta voi kysyä, jos sama henkilö kykenisi raskauden ja synnytyksen vuoksi hoitamaan määräaikaisesta projektista vain hyvin pienen osan, esimerkiksi vuoden mittaisesta projektista vain muutaman viikon ajan.

Vaikuttaako rikostausta?

Rikostausta ei automaattisesti ole este tulla valituksi virkaan, vaan on arvioitava rikoksen laatua suhteessa virkatehtäviin. Lasten kanssa työskenteleviltä on lakisääteinen oikeus pyytää valittua henkilöä toimittamaan rikosrekisteriote. Toisaalta mahdollista rikostaustaa on arvioitava myös suhteessa yleisiin virkanimitysperusteisiin, joissa nuhteeton käytös katsotaan osaksi koeteltua kansalaiskuntoa.

Psykologiset testit ja muuta vastaavat henkilö- ja soveltuvuusarviointitiedot ovat aina salassa pidettäviä. Viranhakijalla on aina oikeus nähdä myös kaikki itseään koskevat salaiset arviointitiedot. Muista hakijoista on mahdollista saada tietää vain julkiset tiedot.

Kelpoisuusehdot ovat yleisiä ja erityisiä

Virkaan voidaan valita vain sellainen hakija, joka on kirjallisesti hakenut virkaa ja on hakuajan loppuun mennessä täyttänyt viran kelpoisuusehdot. Kelpoisuusehdoilla tarkoitetaan perustuslaissa säädettyjä yleisiä kelpoisuusehtoja sekä työnantajan päättämiä erityisiä kelpoisuusehtoja.

Yleiset kelpoisuusehdot ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tulok-sellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, jär-jestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viranhoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Erityiset kelpoisuusehdot ovat työnantajan päätettävissä, esim. soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväkenttään. Kun perehtyneisyys viran tehtäväkenttään on asetettu erityiseksi kelpoisuusehdoksi, menee tehtäväalaan perehtynyt hakija lähtökohtaisesti aina kokemattoman hakijan edelle. Muodollisesti epäpätevää hakijaa ei voi virkaan valita, jos hakijoiden joukossa on yksikin pätevä hakija.

Hakijoilta voidaan myös edellyttää sitoutumista johonkin koulutukseen, mikäli se on hakuilmoituksen erityisissä keloisuusehdoissa mainittu vaihtoehtona sille, että hakijalla on jo viranhakuvai-heessa tuo koulutus.

Työnantaja voi vaikuttaa kriteerien painoarvoon

Työnantaja voi harkintansa mukaan asettaa saman perehtyneisyysehdon myös ”vain” eduksi katsottavaksi ominaisuudeksi. Tällöin työnantajalla on vapaammat kädet arvioida, minkä painoarvon se tuolle kriteerille asettaa. On siis tärkeää huomata, että kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat ovat valittavissa, vaikka heillä ei olisikaan eduksi katsottavia ominaisuuksia. Tällaisia ominaisuuksia kuvaillaan usein sanoilla ”eduksi katsotaan perehtyneisyys tai taito” johonkin viran tehtäväalueeseen.

Perustellusta syystä viran hakuaikaa voidaan jatkaa tai se voidaan laittaa uudelleen haettavaksi. Tällöin on ilmoitettava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon. Tällaisena syynä voi esi-merkiksi olla, että varsinaisen hakuajan kuluessa virkaa ei ole hakenut yhtään kelpoisuusehdot täyttävää tai vain hyvin vähän kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita. 

Syrjintäkielto ja ansiovertailu

Yhdenvartaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muuhun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Erilainen kohtelu voi olla hyväksyttävää vain joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Tasa-arvolain mukaan sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä on kiellettyä. Nämä kiellot on otettava huomioon myös virantäytössä. Jos hakijoina on miehiä ja naisia, hakijoista on tehtävä ansiovertailu. Vertailussa ansioituneimmaksi katsottu hakija on lähtökohtaisesti valittava virkaan. Mikäli työnantaja ei näin menettele, sen tulee osoittaa hyväksyttävä syy toiminnalleen. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla joku sellainen hakijoiden arvionvarainen ominaisuus, kuten esimerkiksi soveltuvuus ja sopivuus. Ansiovertailun julkiset tiedot on pyydettäessä toimitettava kaikille hakijoille.

Valintapäätös ja muutoksenhaku

Virkasuhteeseen ottamista koskevan valintapäätöksen tekee yleensä joko kirkkoneuvosto, seura-kuntaneuvosto tai viranhaltija. Virkaan ottamista koskevaa päätöstä kutsutaan aina vaaliksi, vaikka valintapäätös olisi yksimielinen. Virkasuhteissa sovelletaan kirkkolakia ja hallintolakia, jotka edel-lyttävät valintapäätöksen perustelemista ja muutoksenhakuoikeutta päätökseen. Ensiasteena päätöksestä voidaan vaatia oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tästä oikaisupäätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Hallinto-oikeus voi päätöksellään kumota seurakunnan tekemän päätöksen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Käytäntönä on usein valita samalla kertaa henkilö virkaan valitun kieltäytymisen varalle. Tämä tapahtuu samalla kertaa, kun varsinainen viranhaltija valitaan. Jos näin ei ole tehty, seurakunta voi harkintansa mukaan järjestää uuden vaalin virkaa jo hakeneiden kesken tai laittaa viran uudelleen haettavaksi.


Hakuilmoituksen faktat

Virka on pääsääntöisesti aina laitettava yleisesti haettavaksi julkisella hakuilmoituksella. Minimissään tämä tarkoittaa ilmoitusta seurakunnan ilmoitustaululla. Hakuajan on oltava vähintään 14 vuorokautta hakuilmoituksen julkaisemisesta. Vain poikkeustapauksissa virka voidaan kirkkolain mukaan täyttää haettavaksi julistamatta. Nämä tilanteet ovat:

  • henkilö otetaan hoitamaan virkaa sijaisena tai määräajaksi avoinna olevaan virkaan
  • taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottu viranhaltija otetaan toiseen virkasuhteeseen
  • osa-aikaiselle viranhaltijalle tarjotaan kokoaikaista virkasuhdetta
  • kirkkolain 38 §:ssä tarkoitettu viranhaltija siirretään toiseen virkasuhteeseen
  • virkaan valitaan joku muu kelpoisuusehdot täyttävä, virkaa hakenut henkilö virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen aloituspäivää 
  • muun työnantajan palveluksessa oleva henkilö otetaan virkasuhteeseen toiminnan siirtämisen yhteydessä; tai 
  • menettelyyn on muu erityisen painava syy.

Hakuilmoituksessa tulee olla

  • viran tehtävänimike
  • kuvaus viran tehtävistä
  • pätevyysvaatimukset
  • ev.lut. kirkon jäsenyys- ja konfirmointiedellytys
  • muut olennaiset valintakriteerit
  • palkkaus (vaativuusryhmä ja peruspalkka)
  • koeaika ja sen pituus (max. 6kk)
  • virkapaikka
  • rikosrekisteriotteen esittäminen (määrätyt virat)
  • selvitys kelpoisuusehtojen täyttämisestä (tutkintodistus ym.)
  • hakuajan viimeinen päivä
  • mille taholle hakemukset osoitetaan 
  • katu-, posti- ja sähköpostiosoite
  • lisätietoja antava henkilö yhteystietoineen

Osaa tiedoista on salaisia

Hakemusten on oltava perillä viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä hakuilmoituksessa mainittuun kellonaikaan mennessä. Jos hakemus on joltakin osin puutteellinen, hakija voi täydentää sitä vielä hakuajan päättymisen jälkeen.

Hakemukset ovat julkisia lukuunottamatta sellaisia tietoja, jotka on tarkoitettu vain valinnan tekevälle viranomaiselle täydentämään kokonaiskuvaa hakijasta. Salassa pidettäviä tietoja ovat tiedot mm. harrastus- ja yhdistystoiminnasta sekä perhesuhteista.

Jokaiselle on pyydettäessä annettava tiedot virkahakemuksen julkisista tiedoista. Jos hakija pyytää, että hänen nimeään ei mainita julkisuudessa, viranomainen voi harkintansa mukaan noudattaa tätä pyyntöä. Vaadittaessa on kuitenkin kaikkien virkaa hakeneiden nimet annettava esimerkiksi lehdistölle.

Teksti Jouni Heino

Voit lähettää lakimiehelle ajankohtaisia kysymyksiä osoitteeseen tiina.laine@dtl.fi tai arja.lusa@knt.fi