Työkykyjohtamisessa on keskeistä, että johtaja tunnistaa työntekijöiden olevan yksilöitä erilaisine vahvuuksineen, heikkouksineen, persoonallisuuksineen ja elämäntilanteineen.
Ihmisen toimintakyky tarkoittaa fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Näitä toimintoja ovat työ, opiskelu, vapaa-aika ja harrastukset sekä itsestä ja toisista huolehtiminen. Työkyky on toimintakyky suhteutettuna työn vaatimuksiin.
Johtaminen on ohjaus-, tavoite- ja palauteviestintää, jolla on tarkoitus saada aikaan toivottuja tuloksia ihmisten avulla ja heidän kanssaan. Johtamiseen liittyy paljon normeihin liittyviä velvoitteita, mutta myös hyviä käytäntöjä, henkilökohtaisia taitoja sekä ominaisuuksia.
Työkykyjohtamisessa on keskeistä, että johtaja tunnistaa työntekijöiden olevan yksilöitä erilaisine vahvuuksineen, heikkouksineen, persoonallisuuksineen ja elämäntilanteineen. Tärkeää on tiedostaa myös työkykyyn liittyvä vaihtelu erilaisilla aikaväleillä. Näin johtamisresursseja voidaan kohdentaa järkevästi. Työkykyjohtaminen on etätyön ja muutenkin itsenäisen työskentelyn yleistyessä yhä enemmän myös työntekijän henkilökohtaisten johtamistaitojen tukea ja vahvistamista.
Varhainen tuki ja välittäminen
Työkyvyn varhaisella tuella tarkoitetaan kaikkia niitä tukitoimenpiteitä, jotka aloitetaan henkilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tähän tarvitaan työpaikalla yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Esihenkilön tehtävänä on ottaa puheeksi huoli työntekijän työkyvystä mahdollisimman varhain. Johdon ja koko henkilöstön sitoutuminen toimintamalliin edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä. Toiminnan on oltava johdonmukaista. Sen tulee olla kaikilta osiltaan lainmukaista ja täyttää eettiset vaatimukset.
Osatyökykyisen työntekijän näkökulmasta olemassa olevan työkyvyn käyttäminen merkityksellisellä tavalla on sekä inhimillistä että taloudellisesti kannattavaa. Osittaisen työkyvyn tarkoituksenmukainen käyttö ylläpitää jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyä ja ehkäisee syrjäytymistä. Perustana osatyökykyisen johtamisessa ja tuessa tulee olla voimavara-ajattelu eli keskitytään siihen, mitä osatyökykyinen pystyy tekemään.
Henkilöstöriskien hallinta
Työkykyongelmista aiheutuu organisaatioille merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella mielenterveyssyyt ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös mielenterveyssyiden aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.
Työntekijän työkykyyn nähden optimaalisella työn mitoituksella on työkyvyttömyyttä ehkäisevä ja työkyvyn palautumista edistävä vaikutus. Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan puitteissa työpaikoilla on perusteltua ottaa painopisteeksi työhyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyden tukeminen ja masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden torjunta.
Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Edellytyksenä on, että työ on hyvin organisoitua ja johdettua, työkuormitus on työntekijän työkykyyn nähden sopivalla tasolla ja työntekijä kokee työn mielekkääksi. Työ ja työssäolo voivat myös suojata työn ulkopuolisilta mielenterveyttä uhkaavilta tekijöiltä esimerkiksi silloin, kun yksityiselämän tapahtumat tai olosuhteet kuormittavat.
Henkinen johtaja
Johtaminen ja esihenkilötyö puhuttavat ja pohdituttavat työpaikoilla. Kritiikkiä annetaan henkilöstökyselyissä useammin kuin kiitosta. Kuitenkin on nähtävissä myös paljon myönteistä kehitystä. Monissa suomalaisissa organisaatioissa johtajuuden luonne on muuttunut autoritäärisestä osallistavaan, valmentavaan ja yhteisöä palvelevaan tapaan. Tunnetaitojen arvostus on nousussa.
Henkinen johtaja on henkilö, joka esimerkillään, persoonallaan, kuuntelullaan ja taitavalla puheellaan nostaa muiden ajatukset ja kokemukset uudelle tarkastelutasolle. Hänen arvonsa työyhteisölle on suurempi kuin se muodollinen työpanos, jota tehtävästä suoriutuminen edellyttää.
Theodore Roosevelt sanoi johtajan ja pomon erosta näin: Johtaja työskentelee avoimesti, pomo suljettujen ovien takana. Johtaja johtaa, pomo patistaa.
Teksti Päivi Rauramo, asiantuntija TtM, Työturvallisuuskeskus Kuva Mikael Ahlfors
