Korona-ajan vaikutukset nuoriin työntekijöihin ovat jääneet liian vähäiselle huomiolle. Suomi on selvinnyt monella tasolla pandemia-ajasta hyvin, kun katsotaan vertailutuloksia. Nuorten aikuisten (alle 36 v) työhyvinvointia koskevat tulokset ovat huolestuttavia.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen (2021) tulokset osoittavat, että nuorten työkyky on heikentynyt ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet. Nuorten työhyvinvointi oli heikentynyt kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla. Erityisen poikkeuksellinen havainto tehtiin nuorten työkyvyn osalta. Nuoret kokevat yleensä voimakasta työnimua ja innostuneisuutta työn haasteista verrattuna muihin ikäluokkiin, mutta nyt työelämän on vallannut tylsistyminen.
Nuorista lähes joka viides koki, ettei tullut kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Yhtä moni nuori koki panostavansa työhönsä selvästi enemmän kuin mitä sai työltään vastineeksi. Muissa ikäryhmissä noin joka kymmenes kertoi vastaavista kokemuksista.
Reilu kohtelu rakentuu arvostavasta vuorovaikutuksesta, kuulemisesta sekä johdonmukaisuudesta. Nämä kokemukset ovat omiaan edistämään myös työssä koettua yhteisöllisyyttä. Välittävä yhteydenpito ja myönteisen palautteen vaaliminen ovat erityisen tärkeitä haastavina aikoina kaikille työntekijöille.
Työelämän on vallannut inhimillisyysvaje. Ihmisen inhimillinen perustarve on tarve tulla kohdatuksi ja sosiaalisesti hyväksytyksi. Epäreilua kohtelua tapahtuu, kun tulee sosiaalisesti eristetyksi tai pois suljetuksi niistä paikoista, joissa tehdään oman työn tai uran kannalta merkityksellisiä päätöksiä. Digitaaliset alustat, joita monissa työtehtävissä yhä enemmän käytetään, saattavat vahvistaa näitä kokemuksia.
Matkalla kohti inhimillisesti kestävää työelämää tulisi kiinnittää huomiota myötätuntoon työpaikoilla. Ihmisillä on fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen tarve saada kokea toisen ihmisen läheisyys. Kuuntelu ja tunteiden kohtaaminen ovat ihan tavallisia työelämätaitoja. Työpaikan kestävät inhimillistämisteot eivät ole kalliita. Siinä ollaan ihminen ihmiselle. Jos tämä jää tekemättä, hinta on inhimillisesti ja taloudellisesti kallis työntekijälle sekä yhteiskunnalle.
ARJA LUSA toiminnanjohtaja, KNT arja.lusa@knt.fi
