Työhyvinvointi vahvistaa työllisyyttä ja taloutta

0
664

Useiden miljardien eurojen vuosittaiset työkyvyttömyyskustannukset sekä työuupumus ja liialliset henkisen kuormituksen haasteet saivat Akavan käynnistämään laajan Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen viime keväänä.

Väestön ikääntyminen, matala syntyvyyskehitys sekä julkisen talouden velkaantuminen ovat iso haaste tulevaisuuden Suomelle ja hyvinvointiyhteiskunnallemme. Ne aiheuttavat merkittävän tarpeen työllisyysasteen nostolle ja työllisten määrän lisäämiselle. Samanaikaisesti työuupumus, liiallinen psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet.

Akavan käynnistämän Työhyvinvoinnilla työllisyyttä -hankkeen valmistelua on tehty tiiviissä ja erinomaisessa yhteistyössä Akavan jäsenliittojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia ratkaisuja, joilla voidaan edistää työhyvinvointia ja työkykyä sekä ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä. Tarkastelun kohteena on erityisesti työsuojelulainsäädäntö, joka on vanhentunut muuttuneen työelämän tarpeisiin.

Katarina Murto. Kuva Liisa Takala.

Hätkähdyttävä työuupumusluku

Hankkeessa on mukana merkittäviä yhteistyökumppaneita, jotka ovat tuottaneet Akava Worksille artikkeleita ja tutkittua tietoa työhyvinvoinnista ja työkyvyttömyyskustannuksista. Akava Works teki laajan kyselyn, jonka tuloksia julkaisemme vaiheittain kolmen eri teemakokonaisuuden yhteydessä. Hankkeen ensimmäinen osa käsitteli työsuojelua ja psykososiaalista kuormitusta. Tältä osin julkaisimme Akava Worksin kyselyn tulokset ja Akavan esitykset lokakuussa.

Kyselyn mukaan 46 prosenttia akavalaisista palkansaajista kokee työuupumuksen suureksi tai melko suureksi riskiksi työssään. Luku on todella hätkähdyttävä. Liiallinen työn määrä, henkilöstöresurssien vähäisyys, jatkuva kiire, taukojen puute ja työn valuminen vapaa-ajalle ovat syitä siihen, miksi niin moni akavalainen palkansaaja kokee työuupumusta ja liiallista henkistä kuormitusta työssään.

Työturvallisuuslaki uusiksi

Työturvallisuuslaki on säädetty pitkälti fyysisen työn lähtökohdista. Akavan keskeinen tavoite on työturvallisuuslain kokonaisuudistus, jossa työn psykososiaalinen kuormitus tulee ottaa huomioon kattavasti ja täsmällisesti. Psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä, arvioinnista ja seurannasta on säädettävä osana uudistusta.

Sidonnaisuus työhön on lisääntynyt digitaalisten välineiden takia. Jatkuvasti tavoitettavissa oleminen kuormittaa. Tilanne kertoo uudenlaisesta työsuojelun tarpeesta. Laissa pitää täsmentää työntekijän oikeutta irtautua työtehtävistä ja olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Lisäksi työssä matkustavien työntekijöiden palautuminen ja riittävä lepoaika on turvattava lainsäädännössä paremmin.

Akava jatkaa hanketta ensi vuoden puolelle siten, että seuraavassa osiossa marraskuussa käsittelemme väkivaltaa ja sen uhkaa sekä häirintää työelämässä. Viimeisessä osiossa teemana ovat työkyky, teknostressi ja mielenterveys.

Toimiva työsuojelu on kaikkien etu

Akava haluaa nostaa työhyvinvoinnin ja työkyvyn vahvasti osaksi talous- ja työllisyyskeskustelua sekä toimenpiteitä. Työkyvyttömyydellä on kova hinta niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta. Kustannukset vaikuttavat merkittävästi julkiseen talouteen, työllisyyteen ja työurien pituuteen sekä ihmisten toimeentuloon.

Toimiva työsuojelu ja henkinen hyvinvointi työelämässä ovat kaikkien etu. Meillä ei ole varaa siihen, että korkeakoulutetut akavalaiset ja muut palkansaajat uupuvat henkisesti työssään. Työelämää tulee kehittää ja lainsäädäntöä tulee uudistaa työelämän muutosten edellyttämällä tavalla. Me haluamme, että ihmiset voivat työssään hyvin.


Fakta: Joka päivä 52 lisää

• Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuonna 19 100 työikäistä suomalaista.

• Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien joukko kasvoi päivittäin keskimäärin 52 työikäisellä suomalaisella.

• Työkyvyttömyyseläkkeiden menot olivat vuonna 2020 noin 1,7 miljardia euroa.

Teksti Katarina Murto