Tapaus tosielämästä

0
65

Opiskelija Onnekas haki kesätöitä. Hän huomasi seurakunnan rekryilmoituksen, jossa haettiin nuorisotyön opiskelijaa työsopimus-suhteeseen kesätyöntekijäksi. Siispä toimeksi ja hakemus sisään.

Kyseessä oli monipuoliset nuorisotyön tehtävät, joista Onnekkaalla olikin jo aikaisempaa kokemusta samasta seurakunnasta.

Hakuajan päätyttyä häneen otti yhteyttä seurakunnan rippikoulutyöstä vastaava A kiittäen Onnekasta hakemuksesta ja ilmoittaen, milloin ja miten haastattelut pidetään.

Haastattelupäivänä Onnekkaalle ilmoitettiin, että koska hän oli ennestään tuttu tuossa seurakunnassa, hänet valittiin rippikoulutiimissä suoraan tähän tehtävään ilman sen kummempaa haastattelua. Lopuksi hänet toivotettiin tervetulleeksi töihin ja kerrottiin, että esihenkilö B olisi seurakunnan puolesta häneen yhteydessä jatkosta. Nämä keskustelut käytiin sähköpostin välityksellä, joten ne eivät jääneet pelkästään Onnekkaan kertoman varaan.

Seuraavana päivänä B soittikin Onnekkaalle ja ilmoitti, että hänet oli valittu kesätyöntekijäksi. Kaiken piti siis olla selvää. Mutta kuinka ollakaan, B soitti muutaman päivän kuluttua uudelleen ja ilmoitti vielä haluavansa haastatella Onnekkaan ennen kuin kesätyöpaikka varmistuisi. Haastattelu järjestyi sujuvasti puhelimitse. Lopputulos oli kuitenkin yllätys: Hänelle kahteen kertaan luvattu kesätyöpaikka olikin annettu toiselle henkilölle. Onnekas oli jäänyt varasijalle. Kuinka tässä näin kävi?

Työsopimussuhde ja työsuhde

Työsopimussuhde syntyy työsopimuksen solmimisella. Sopimus on sinänsä pätevä myös suullisesti tehtynä. Käytännön syistä työsopimus tulee aina kuitenkin tehdä kirjallisesti. Tätä edellyttää myös kirkon virka- ja työehtosopimus KirVESTES.

Työsuhde puolestaan syntyy silloin, kun ryhdyt ensimmäisen kerran tekemään työsopimuksesi mukaista työtä. Voit toisin sanoen jo tammikuussa allekirjoittaa työsopimuksen, jossa sovit aloittavasi kesätyöt kesäkuun alussa.

Oliko Onnekkaalle syntynyt työsopimussuhde seurakunnan kanssa?

Onnekkaan tapauksessa näyttää selvältä, että sopimussuhde on syntynyt osapuolien välille jo työnantajan edustajan A ilmoituksella, minkä toinen työnantajan edustaja B oli vielä ensin vahvistanut.

Syntynyt työsopimussuhde edellyttää kummaltakin osapuolelta velvollisuutta toimia sopimuksen mukaisesti. Onnekkaalla on siten lähtökohtaisesti ollut oikeus luottaa siihen, että työnantajan edustajana toimineella A:lla on ollut valtuudet palkata hänet ko. tehtävään. Siten sopimus sitoo lähtökohtaisesti seurakuntaa.

Kenen virhe?

Varmuudella ei voi sanoa, kuka seurakunnan rekrytoijista on toiminut virheellisesti Onnekkaan tapauksessa. Lähtökohtaisesti seurakunnan viranhaltijalla voi olla lakiin tai muuhun määräykseen perustuva toimivalta tehdä virkaansa kuuluvia ratkaisuja. Nämä valtuudet selviävät seurakunnan asianomaisista säännöistä ja määräyksistä.

Seurakunnan toiminnan kannalta on oleellista, että jokainen viranhaltija ja työntekijä perehdytetään työhönsä niin hyvin, ettei epäselvyyttä toimivaltakysymyksistä synny. Loppujen lopuksi voi olla niinkin, että Onnekkaan tapauksessa kyse on ollut onnettomien yhteensattumien summasta.

Mihin voi valittaa?

Kun kyseessä on työsopimussuhteinen tehtävä, varsinaista valitusoikeutta seurakunnan toiminnasta ei ole. Onnekas voi kyllä pyytää seurakunnalta selvitystä tapahtuneesta ja saattaa asian seurakunnalle tiedoksi, jotta vastaavilta kömmähdyksiltä vältyttäisiin jatkossa. Reilun pelin hengessä seurakunnan edustajien tulisi toki itse tällaisissa tilanteissa tunnistaa ja tunnustaa oma virheellinen menettelynsä, vaikka tehtyä ei tekemättömäksi saakaan.

Voiko Onnekas saada korvausta sopimusrikkomuksen johdosta?

Sopimuksen perusteettomasta purkamisesta voi seurata työnantajalle vahingonkorvausvelvollisuus. Tämä voisi tulla ajankohtaiseksi, jos Onnekas ei työllisty muualle kesäksi 2022 tai jos hänen palkkansa ko. ajalta on laittomasti puretun sopimuksen mukaista palkkaa pienempi. Jos Onnekkaalle on syntynyt tästä hakuprosessista todistettavasti ylimääräisiä kustannuksia, ne on työnantajan myös korvattava.

Jos tällaisia kuluja tai vahinkoa ei synny, mitään konkreettisesti korvattavaakaan ei synny. Mielipahaa korvausperusteena ei vahingonkorvauslaki tunne.


Virka- ja työsuhteen eroista rekrytointitilanteessa

Jos Onnekkaan tilanteessa olisi ollut kysymyksessä määräaikainen virkasuhde, olisi asetelma periaatteessa erilainen. Virkasuhde on luonteeltaan julkisoikeudellinen palvelussuhde, kun taas työsopimussuhde on nimensä mukaisesti (yksityisoikeudellinen) sopimussuhde. Jos kyseessä on olemassa olevan viran väliaikainen hoito, virka jää elämään viranhoitomääräyksen jälkeenkin. Virka tulee siten perustaa ja lakkauttaa erillisillä hallintoelimen päätöksillä. Työsopimussuhde ei sen sijaan jää elämään sopimussuhteen päättymisen jälkeen.

Virkasuhde syntyy viranomaisen yksipuolisella päätöksellä, ottamisella virkaan, joka edellyttää virkaan otettavan suostumusta. Kyseessä ei ole sopiminen, kuten työsuhteessa. Lisäksi virkasuhteessa työnantaja määrää viranhaltijan velvollisuudet ja tehtävät, muodollisesti niistäkään ei siis sovita. Lisäksi viranhaltijalle on annettava viipymättä pöytäkirjanote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys virkasuhteeseen ottamisesta, johon liittyy yleensä valitusoikeus.

Jos siis joku seurakunnan viranhaltija erehtyy ennakoivasti lupaamaan hakijalle, että hänet varmasti valitaan esim. nuorisotyöntekijän virkaan, ei tämä lupaus synnytä palvelussuhdetta hakijan ja seurakunnan välille. Jos lupaajalla on toimivalta tehdä itse tämä virkaanottopäätös, hänen tulee luonnollisesti toimia lupauksensa mukaisesti. Rekryprosesseissa mukana olevien seurakunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden täytyy lisäksi muistaa, että hallintoelinten kokousasiat kirkkovaltuustoa lukuunottamatta eivät ole julkisia ennen päätöksentekoa.

Sinänsä ikävään ja katteettomaan viranhaltijanlupaukseen ei siis yleensä pysty vetoamaan, koska virkasuhteeseen ottaminen on yksipuolinen viranomaistoimi. Vahingonkorvausvelvollisuus tästäkin voisi periaatteessa kyllä seurata, mikäli todennettavaa vahinkoa viranhaltijan todistettavasti virheellisestä menettelystä viranhakijalle aiheutuisi. Lisäksi viranhakija voi joka tapauksessa kiinnittää seurakunnan huomiota viranhaltijan moitittavaan menettelyyn virkavelvollisuuden täyttämisen kannalta.

Teksti Jouni Heino