Yleiskorotus – osto- vai nostovoimaa?

0
220

Asiamiesten perinteinen kuukausipalaveri kohtaa yllättävän ongelman: kaikki pöydän jalat eivät ylläkään lattiaan.

– Kaksi isoa lattea makusiirapilla, kiitos, toteaa Marko ja kuittaa maksun uudella luottokortilla.

Nyt saavat kreemibaakelssit jäädä vitriiniin, ettei viime kerran tapaan tule sanomista ylellisistä kokoustarjoiluista.

– Kuka vielä väittää, ettei vanha koira oppisi uusia temppuja, nauraa Tero ja tarttuu omaan kuppiinsa.

Kahvikuppi on kukkuroillaan herkullista maitovaahtoa, ja sen kantaminen pöytään on jo melkoinen suoritus. Päästyään istumaan asiamiehet huomaavat kauhukseen pöydän keikkuvan. Aina kun jompikumpi nojaa hiukan pöytään, läikähtää ihanaa vaahtoa yli reunojen. Tilanne on sietämätön.

Se on yhä vinossa

Pöydän keskeltä lähtevä jalka haarautuu neljään osaan. Yläpää on tukevasti kiinni, mutta ongelman tuottaa lattiaa vasten harottavat sakarat, joiden varassa pöytä keikkuu puolelta toiselle. Asialle on tehtävä jotain.

– Täällä on käyty ennenkin, toteaa Tero, kun molemmat asiamiehet ovat nelinkontin lattialla sullomassa serviettejä pöydän jalan alle.

– Totta. Täällä on paperia enemmän kuin pandemian alkaessa lähikaupan hyllyllä, puhisee Marko.

Marko sujauttaa yhden jalan alle taitellun servietin, mikä aiheuttaa toisen jalan irtoamisen lattiasta. Tuon jalan alle Tero taittelee oman lautasliinansa, jolloin pöytä kallistuu taas uuteen suuntaan. Tarvitaan lisää paperia. Mööpelin alla vietetyn viisiminuuttisen tuloksena pöytä pysyy kohtuullisesti paikallaan, mutta se on vinossa.

– Ei tämä taida onnistua. Vika onkin tässä vanhassa lattiassa, joka on vuosien aikana kulunut epätasaiseksi. Se vaatii yleiskorotuksen kauttaaltaan, Tero sanoo.

– Olisiko se yleiskorotus niin kuin työ- tai virkaehtosopimuksissa, Marko kysyy. 


Jussi Junni AKI-liitoista vastaa:

AKI-liittojen toiminnanjohtaja ja JUKOn kirkon sektorin pääneuvottelija Jussi Junni, mitä tarkoittaa yleiskorotus? 

– Yleiskorotus on sovittu palkankorotus, jonka kaikki saavat. Siis jokaikinen työntekijä, jota sopimus koskee. Yleiskorotus on yleensä prosentuaalinen suhteessa palkkaan, mutta joskus se voi olla myös sama euromäärä kaikille.

Mitä yleiskorotuksella tavoitellaan?

– Yleiskorotuksen tarkoituksena on, että kaikkien palkat nousevat. Se on erityisen tärkeää nyt, kun on taas inflaatiota eli hinnat nousevat. Yleiskorotuksella turvataan se, että palkkojen ostovoima säilyy. Joskus työnantajat ovat esittäneet ns. nollalinjaa. 

Mitä nollalinja käytännössä tarkoittaisi palkansaajalle?

– Tässä tilanteessa se olisi leikkaus käytettävissä oleviin tuloihin. Hinnat nousevat, joten samalla palkalla jäisi vähemmän käteen.

Millaiset työntekijäryhmät kärsivät eniten, jos yleiskorotus jäisi pois?

– Kaikki kärsivät. Pienituloiset kärsivät euromääräisesti vähiten, suurituloiset eniten. Mutta kipeiten se kohdistuisi pienituloisiin, joiden tuloista suurempi osuus kuluu välttämättömiin menoihin. 

Riittääkö yleiskorotus turvaamaan palkkakehityksen? 

– Riippuu, mitä palkkakehityksellä tarkoitetaan. Onko kyse siitä, että palkansaajan ostovoima säilyy vai myös kasvaa? Yleiskorotus riittää usein ostovoiman säilymiseen, mutta ostovoiman kasvattaminen edellyttää myös muita korotuksia – niin työehtosopimuksella tehtyjä kuin paikallisestikin sovittuja.

Teksti Tero Fleminch ja Marko Pasma 

Kuvat Ilari Huhtasalo