Disinformaatio, valeuutiset ja deepfake – mitä ne ovat?

0
33

Korona-aika ja Ukrainan sota ovat saaneet sosiaalisen median kanavat pursuamaan disinformaatiota, valeuutisia, propagandaa ja salaliittoteorioita ennennäkemättömällä tavalla. Someviidakossa sompaillessa on hyvä olla perillä tietyistä peruskäsitteistä.

DISINFORMAATIO on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan. Harhaanjohtavaa tietoa on mm. muunnelluissa kuvissa, meemeissä, videoissa, tviiteissä ja monissa profiileissa. Dis-informaatio sen sijaan on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla mm. taloudellinen hyöty, ilkivalta tai poliittinen vaikuttaminen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että kaikkea nettisisältöä löytyy myös feikkiversiona.

VALEUUTISET ovat yksi disinformaation muoto. Valeuutiset ovat vain näennäisesti uutisia eli niillä on uutisen rakenne, mutta niitä ei ole tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti. Valeuutiset eivät aina keskity vain poliittiseen uutisointiin, vaan tavoite voi olla mm. mainostulojen kerääminen. Tekoälyn kehittymisen myötä ns. deepfake- eli syväväärennösvideot tai valevideot ovat yleistyneet huomattavasti. Alkuperäisestä materiaalista muokattuja videoita tai äänitallenteita, joita käytetään myös pahantahtoisiin tarkoituksiin, on hyvin vaikea todistaa valheellisiksi.

PROPAGANDA on jonkin aatteen tai opin järjestelmällistä ja tavoitteellista massalevitystä. Se on yksipuolista viestintää, joka voi koostua sanallisista tai kuvallisista faktoista, väitteistä, huhuista, puolitotuuksista tai valheista. Sillä pyritään ruokkimaan ihmisjoukkojen ennakkoluuloja ja manipuloimaan asenteita, uskomuksia tai tekoja. Propaganda-sanalla on historiassa ollut monia eri merkityksiä, mutta nykyään se viittaa yleensä väärään tai vääristeltyyn tietoon, jolla valheen ja hämmennyksen luomisen kautta vaikutetaan mielipiteisiin.

Globaali digitalisoituminen on tuonut propagandan mahdollisuudet lähes joka kotiin. Kuka tahansa voi manipuloida ja väärentää digitaalista materiaalia. Organisoituneita tekijöitä ovat mm. terroristijärjestöt, valemediat ja keskustelupalstoilla toimivat ylempää johdetut propagandistit. On hyvä tiedostaa, että myös arkinen mainonta käyttää monia propagandan keinoja: Se on massavaikuttamista, sen viestit ovat yksinkertaisia ja tunteisiin vetoavia ja kohderyhmät tarkoin harkittuja. Laadukas journalismi on hyvä filtteri propagandan ja kansalaisten välissä, mutta sosiaalisessa mediassa viestijällä ja vastaanottajalla ei välttämättä ole välikäsiä.

SALALIITTOTEORIA on yleisesti hyväksytystä näkemyksestä poikkeava uskomus tai teoria, jonka mukaan jonkin haitallisen tapahtuman takana on yleensä pienen, mutta voimakkaan ryhmän salaliitto jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Tausta-ajatus on, että totuus on vielä paljastamatta ja salaliittolaiset pyrkivät juonillaan salaamaan sen. Filosofi Juha Räikän mukaan on monia syitä, miksi salaliittoteorioita kehitetään ja levitetään. Paitsi että henkilö voi itse uskoa niihin, voi niitä kehittää myös vitsinä, propagandan tueksi, rahanansaitsemismielessä, vaikeuttamaan päätöksentekoa aiheuttamalla hämmennystä tai suojelemaan todellista salaliittoa. Toki myös väärinkäytöksistä syytetty henkilö voi yrittää pelastaa nahkansa salaliittoteoriaan vetoamalla. 


Miksi me uskomme höpöhöpöä?

Vahvistusharha tarkoittaa, että meillä on taipumus omaksua tietoa, joka sopii omaan maailmankatsomukseemme ja vastaavasti hylkiä siitä poikkeavaa tietoa.

Motivoidussa päättelyssä henkilö pitää omaa näkemystään tukevia perusteluja vahvempina kuin niitä vastaan olevia perusteluja.

Lumetotuusvaikutuksella taas tarkoitetaan sitä, että uskomme lähes mitä tahansa, kunhan sitä toistetaan meille tarpeeksi. Disinformaation tehokkuus perustuu pitkälti tähän. Uskomme myös herkästi ensimmäisen kuulemamme tiedon ja pitäydymme siinä. Tätä kutsutaan uskomusten pysyvyydeksi.

Jos mekanismeista tulee tietoiseksi, niitä voi vastustaa. Medialukutaito on paras keino tunnistaa vaikuttamispyrkimykset ja auttaa väärennösten tunnistamisessa. Sosiaalisen median ja hakukoneiden algoritmit mahdollistavat väärän tiedon leviämisen aiempaa nopeammin ja laajemmalle, mutta päävastuussa olemme me itse: jos jaamme eteenpäin vain varmistettuja tietoja, algoritmit voimistavat näitä totuudellisia viestejä. 

Lähteet: https://evaitaopiskeluun.fi/tiedonlahteet/mis-ja-disinformaatio, yle.fi/oppiminen/ media-ja-digitaidot, wikipedia

Teksti Tiina Heiskanen