Evankelisluterilaisen kirkon sopimusalalle on solmittu uusi virka- ja työehtosopimus ajalle 1.3.2022–29.2.2024. Sopimuksessa on sovittu tekstimuutoksista ja ensimmäisen vuoden palkantarkistuksista. Vuoden 2023 palkankorotuksista neuvotellaan kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Palkkoja korotetaan vuonna 2022 keskimäärin kaksi prosenttia. Korotukset toteutetaan 1. kesäkuuta alkaen kokonaan yleiskorotuksena. Yleisessä palkkausjärjestelmässä korotukset kohdennetaan maksussa oleviin peruspalkkoihin eli tehtäväkohtaiseen palkkaan. Korotukset on huomioitu myös vaativuusryhmien vähimmäispalkkatauluikoissa.
Myös yleisen palkkausjärjestelmän kokemuslisätaulukoita korotetaan 1.6.2022. Kymmenen vuoden ja 15 vuoden kokemuslisissä korotus on merkittävä. Kokemuslisien takuuosia koskeviin määräyksiin ei tehty muutoksia, joten kenenkään maksussa oleva kokemuslisä ei tässä yhteydessä pienene. Jos nykyinen kokemuslisä on pienempi kuin uuden taulukon mukainen kokemuslisä, korotetaan kokemuslisää kesäkuun alusta lähtien.
Palkkakilpailukykyä pyritään parantamaan
Viranhaltijoiden ja työntekijöiden maksussa oleviin suorituslisiin ei tässä yhteydessä tule korotuksia, jollei suorituslisän määrää ole paikallisesti kytketty seuraamaan peruspalkan korotuksia.
Vaikka sopimuksen palkankorotustaso vastaa vähintäänkin tämän neuvottelukierroksen yleistä tasoa, on valitettava totuus, että kirkon palkat ovat vuosien saatossa jääneet jälkeen yleisestä ansiotasokehityksestä. Palkansaajajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos aloittavatkin jo tämän vuoden elokuussa neuvottelut mallista, jolla pyritään takamaan kirkon palkkakilpailukyky ja jolla pystytään osaltaan tukemaan ja parantamaan kirkon töiden veto- ja pitovoimaa.
Hengellisen työn työajattomien viranhaltijoiden ja työntekijöiden vapaa-aikaa koskeviin määräyksiin saatiin parannusta. Jatkossa sopimus ohjaa siihen, että viikoittaiset vapaapäivät ovat kiinteinä peräkkäisinä päivinä. Monissa seurakunnissa näin on jo toimittukin, mutta vapaapäivät on voitu sijoitella myös täysin hujan hajan. Mahdollisuus peräkkäisiin vapaapäiviin on vahvasti työsuojelukysymys.
Leirivapaat muuttuivat jälleen
Kirjoitushetkellä palkansaajajärjestöt ja Kirkon työmarkkinalaitos valmistelevat tarkempaa ohjeistusta työajattomien hengellisen työn viranhaltijoiden ja työntekijöiden vapaa-aikasuunnitteluun.
Leirivapaat muuttuivat jälleen tällä neuvottelukierroksella. Vuonna 2020 saatiin oikeus ensimmäiseen leirityöaikahyvityspäivään jo 1 vrk 12 h leiristä. Seuraavan leirivapaan sai kuitenkin vasta 6 vrk 12 h leiristä. Nyt toista leirivapaapäivää siirrettiin aikaisemmaksi niin, että toinen leirivapaa tulee jo 4 vrk 12 h leiristä. Leireistä palautumista tukeva muutos hyödyttää merkittävästi niitä työntekijöitä, jotka tekevät viiden ja kuuden päivän pituisia leirejä.
Moduulityöaika on yhä mahdollista
Ensimmäinen moduulityöaikakokeilu alkoi Meilahden seurakunnassa jo vuonna 2010, kun Kirkon työmarkkinalaitoksen ja palkansaajajärjestöjen välillä sovittiin työaikakokeiluista. Vuodesta 2017 lähtien kirkon virka- ja työehtosopimus on mahdollistanut moduulityöajan käyttöön ottamisen seurakunnissa paikallisella sopimuksella kokeiluluontoisesti.
Kokemukset moduulityöajasta ovat olleet voittopuolisesti myönteisiä. Nyt moduulityöaikaan siirtymisestä onkin mahdollista sopia työpaikoilla pysyvästi.
Uudet perhevapaat osaksi sopimusta
Elokuussa voimaantulevan lakiuudistuksen myötä vanhat äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat jäävät historiaan ja tilalle tulevat uudet raskaus- ja vanhempainvapaat. Molemmilla vanhemmilla on jatkossa lain mukaan oikeus 160 arkipäivän vanhempainvapaaseen, minkä lisäksi vanhempi, joka synnyttää lapsen, saa 40 arkipäivän pituisen raskausvapaan.
Perhevapailta maksettavista palkoista on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Kirkon uuden virka- ja työehtosopimuksen mukaan lapsen synnyttävä vanhempi saa palkallista vapaata koko 40 arkipäivän raskausvapaan sekä 32 päivää vanhempainvapaan ajalta eli yhteensä 72 arkipäivää. Synnyttävän vanhemman osalta palkallisten vapaiden määrä pysyy siis käytännössä ennallaan.
Toinen vanhempi saa palkallista vanhempainvapaata 18 arkipäivää. JUKOn tavoitteena oli 32 palkallista vanhempainvapaapäivää myös toiselle vanhemmalle, mutta tavoite saavutettiin vain osittain. Parannusta toki saatiin verrattuna aiempaan kuuden päivän palkalliseen isyysvapaaseen.
Uutuutena sopimukseen tuleva omaishoitovapaa mahdollistaa vapaan saamisen, jos esimerkiksi oma ikääntynyt vanhempi tarvitsee kiireellistä apua. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Palkatonta omaishoitovapaata on oikeus saada vuosittain viisi päivää.
Perhevapaauudistukseen liittyvien muutosten lisäksi sairaan lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja on nostettu 10 vuodesta 12 vuoteen.
Työ jatkuu
Neuvottelijan näkökulmasta sopimusta voi pitää kevään yleiseen työmarkkinatilanteeseen nähden kelpo tuloksena. Kaikkia tavoitteita ei tietysti tälläkään kerralla saavutettu, mutta keskeisimmissä tavoitteissa onnistuimme vähintäänkin kohtuullisesti eikä työtaistelutoimia tarvittu. Koska sopimusratkaisu on aina kompromissi, on siinä mukana myös joitain työnantajapuolelle tärkeitä tavoitteita. Merkittävin näistä on paikallisen sopimisen mahdollisuuksien rajaaminen, joka ei vastannut JUKOn tahtotilaa.
Työ jatkuu. Ohjeistuksia laaditaan ja jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti sopimuksia voidaan kehittää myös niiden voimassa ollessa, jos yhteinen tahto ja näkemys palkansaajajärjestöjen ja Kirkon työmarkkinalaitoksen välillä löytyy.
Neuvotteluihin valmistautuminen alkaa JUKOn kirkon sektorilla melkeinpä heti kesälomien jälkeen. Vuoden 2023 palkankorotuksista on tarkoitus päästä sopuun vuoden 2022 loppuun mennessä. Jos sopua ei synny, voidaan kirkon virka- ja työehtosopimus irtisanoa päättymään jo 2023 helmikuun lopussa, jolloin kaikki asiat ovatkin taas neuvottelupöydässä.
Teksti Anne Mikkola, neuvottelupäällikö, JUKO ry | Kuva Pentti Mansukoski ja Pexels
