Seurakunnan työntekijät ovat yhä enemmän mukana myös sosiaalisessa mediassa. Monessa seurakunnassa on yhteiset sometoimintaohjeet ja tehtävänkuviin on lisätty sometyö. Sometaidoista on hyötyä erityisesti nuorten ihmisten tavoittamisessa.
Markus Kokko, mitä meidän pitää ymmärtää somesta?
On oleellista ymmärtää, että kaikki mitä digitaalisessa mediassa keskustellaan ja niin sanotusti uutisoidaan, ei ole totta. Osa on provokaatiota, keskustelun herättämistä tai tietoista harhaan johtamista. Suomalainen koulujärjestelmä on panostanut lähdekriittisyyden ja medialukutaidon opettamiseen ja suomalaiset nuoret ovat tässä maailman kärjessä. Toki osa nuorista tai aikuisistakaan ei syystä tai toisesta pysty tai halua käyttää lähdekritiikkiä. Erityisesti vanhemman sukupolven ihmisillä voi olla käsitys, että kaikki niin sanotusti painettu sana on totta.
Kun korona-aikana ihmiset viettivät enemmän aikaa yksin kotona ja netissä, siirtyi moni keskustelu online-kanaviin. Netissä muodostuu helposti samoin ajattelevien ihmisten kuplia, kun taas fyysisen maailman normaalissa kanssakäymisessä tavataan yleensä monipuolisemmin erilaisia ihmisiä. Autoritaariset valtiot ja muut vihamieliset toimijat haluavat peitellysti ruokkia vastakkainasettelua ja yllyttää ihmisryhmiä toisiaan vastaan päästäkseen omiin valtapyrkimyksiinsä. Digitaaliset mediat tarjoavat tähän hyvän ja kustannustehokkaan kanavan.
Miten tunnistaa disinformaation ja onnistuu lähdekriittikissä?
Disinformaation voima on usein siinä, että se herättää voimakkaan tunnereaktion, jolloin ihmiselle tulee voimakas tarve reagoida siihen kommentoimalla tai jakaa sitä eteenpäin. Jos siis joku sisältö aiheuttaa sinussa vihaa tai kauhistumista, pysähdy ja ota hetki aikaa. Jos alat epäillä, onko juttu totta vai ei, katso kuka sen on jakanut, mistä alkuperäinen lähde on ja voiko lähteeseen luottaa. Tarkista jostain toisesta luotettavana pidetystä lähteestä, uutisoidaanko siellä vastaavaa. Todenpitävät kauheat tapahtumat on varmasti noteerattu useammissakin eri lähteissä.
Eri kanavissa on paljon automatisoituja valeprofiileja eli botteja, joiden ainoa tarkoitus on välittää tiettyä viestiä. Botin saattaa tunnistaa tarkistamalla, onko profiilikuva ja tilin kuvaus realistinen, kuka profiilia seuraa ja milloin tili on avattu. Useamman vuoden käytössä olleet tilit ovat tyypillisesti luotettavampia, koska pystyy selaamaan, miten niitä on käytetty ja millaista sisältöä niissä on jaettu.
Miten voimme tukea ihmisiä pärjäämään valeuutisten maailmassa?
Fyysinen maailma on helpommin hahmotettava eikä niin helposti manipuloitavissa kuin digitaalinen. On tärkeää olla yhteyksissä muutenkin kuin läppärin näytöllä. Perinteiset sosiaaliset suhteet ja verkostot ovat arvokkaita. Arkielämä juurruttaa meidät todellisuuteen ja auttaa pitämään mittasuhteet normaaleina, kun koko maailma ei ole läppärissä.
Työntekijänä on tärkeää tiedostaa oma vastuu. Kun jakaa juttuja ja linkkejä, on syytä tarkistaa jutun todenperäisyys, ottaa vastuu ja seistä jakamansa asian takana. Jokainen voi omalta osaltaan jakaa disinformaation vastaisia viestejä ja kannustaa lähdekriittisyyteen.
Lähteet/nettisivuvinkit: faktabaari.fi, evaitaopiskeluun.fi, yle.fi/aihe/oppiminen/media-ja-digitaidot, yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/11/tunnista-luotettava-uutinen-kysy-nama-7-kysymysta, mediakasvatus.fi/materiaalit, euvsdisinfo.eu (engl.)
Näin meihin vaikutetaan:
- Tunteisiin vetoaminen/voimakkaiden tunteiden herättäminen
- Yleisön tarpeisiin ja arvoihin vetoaminen
- Tiedon ja ajatusten yksinkertaistaminen
- Vastustajiin kohdistuva hyökkäys
Mietitkö jutun luotettavuutta?
- Kuka jutun on julkaissut ja missä?
- Miten aihetta on käsitelty?
- Milloin uutinen on julkaistu?
- Mihin lähteisiin uutinen perustuu?
- Ovatko uutisen kuvat aitoja ja tästä yhteydestä?
- Käytä käänteistä kuvahakua.
- Vastaako otsikko sisältöä? Klikkiotsikot voivat johtaa harhaan.
- Mitä itse ajattelet asiasta? Vaikuttavatko omat mielipiteesi tulkintaasi?
(yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/11/tunnista-luotettava-uutinen-kysy-nama-7-kysymysta)
—
FAKTA
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on Helsingissä sijaitseva tutkimuslaitos, jonka tavoite on vahvistaa kokonaisturvallisuusajattelua ja tietoisuutta hybridiuhkista kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Keskuksella on 31 osallistujamaata Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltioista.
Keskus antaa analyysien ja tutkimuksen kautta eväitä vastata hybridiuhkiin.
Teksti Tiina Heiskanen | Kuva Brand Photo Oy