Kuka voi saada lisävapaapäivän?

0
109

Asiamiehet ovat tehneet työtä koko pitkän viikonlopun helatorstaista alkaen ja ovat maanantaina aivan puhki. Lisävapaapäivälle olisi tarvetta.

Kuukausipalaveri alkaa varsin vetelissä tunnelmissa. Asiamiehet ovat tahoillaan joutuneet raatamaan viikonlopun otsa hiessä, ja meno on sen mukaista. Puhti on poissa.

Maanantai on nyt osoittautumassa huonoksi kokouspäiväksi. Kokoustarjoilukin keskittyy hienostuneen café au lait’n sijasta pikimustaan suodatinkahviin, tuttavallisemmin parkkihappoon.

– Koko viikonloppu meni rankasavotassa. Kyllä on totta, että puu lämmittää moneen kertaan. Tuntuu ettei olisi ollut viikonloppua lainkaan, voivottelee Tero pyöritellen niskaansa, joka on kireänä viikonlopun puuhailuista.

– Rankatyö vaatii rankat huvit, veistelee Marko ja jatkaa, oliko ihan pilke silmäkulmassa vai muutenko lämpimikseen puita hakkasit?

Tero ei oikein ymmärrä Markon kommenttia ja vastailee, että ihan tosissaan on painettu koko viikonloppu helatorstaista lähtien.

– Meni sitten hela torsdag eikä riittänytkään, kommentoi Marko.

– Ei paljoa auttanut työajanlyhennykset arkipyhänä eikä saldovapaa perjantaina. Eihän tässä jaksa enää laittaa tikkua ristiin, Tero toteaa.

Oliko siinä joku ehto?

Marko kertoo, että hänen viikonloppunsa on mennyt koko lailla samoissa merkeissä, tosin omalla tontilla pihahommissa ja halonhakkuussa.

– Olisiko ollut tarve ihan lisävapaapäivälle, että voisi toipua viikonlopusta ennen työviikon alkamista, Marko kysyy.

– Eikös siellä työehtosopimuksessa ollut joku arkipyhälisävapaapykälä, jos arkipyhänä on tehnyt töitä? Oliko siinä joku ehto sille, että pitäisi saada palkkaakin, pohtii Tero.

Kyllä tässä ollaan nyt aivan puun ja kuoren välissä. Ei auta muu kuin olla yhteydessä asiantuntijaan. Ei siinä omena kauan puusta putoa, kun asia on jo selvitetty.


Asiantuntija vastaa

Kirkon työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck, kuka voi saada lisävapaapäivän? 

– Lisävapaapäivän voi saada työajaton hengellisen työn tekijä, jos hän työskentelee KirVESTES 171 §:n mukaisena arkipyhänä. Arkipyhän tulee sijoittua maanantain ja perjantain välille.

Mitä lisävapaapäivän saaminen edellyttää?

– Lisävapaapäivän saaminen edellyttää, että arkipyhänä tehty työ vastaa olennaisilta osiltaan säännönmukaista työpäivää. Esimerkiksi messun tai rippikoulutapaamisen pitäminen on riittävä peruste. Lisävapaapäivän saaminen ei edellytä tiettyä vähimmäistuntimäärää. Työtehtävien pitää kuitenkin olla luonteeltaan sellaisia, jotka on välttämättä tehtävä juuri kyseisenä arkipyhänä. Arkipyhälle ei pidä sijoittaa pelkästään työpäivän täyttämiseksi suunniteltuja, tilanteeseen nähden keinotekoisia tehtäviä. 

Entä, jos arkipyhälle ei ole työtehtäviä?

– Silloin kun arkipyhälle ei ole välttämättömiä työtehtäviä, lisävapaapäivän antamiselle ei ole perusteita. Lisävapaapäivän saaminen edellyttää aina konkreettista työskentelyä arkipyhäpäivänä.

Kuka ratkaisee arkipyhän lisävapaapäivän saamisen?

Lisävapaapäivän antaminen edellyttää, että työ vastaa olennaisilta osin säännönmukaista työpäivää. Esihenkilö arvioi, täyttyykö olennaisuusvaatimus. Tulkinta on normaalia kirkon virka- ja työehtosopimuksen tulkintaa.

Teksti Tero Fleminch ja Marko Pasma  

Kuvat Ilari Huhtasalo ja Aarne Ormio