Liitot ovat huolissaan kirkon tehtävien kiinnostavuudesta ja kilpailukyvystä suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoihin. Koulutettuja valmistuu monin verroin enemmän kuin hakeutuu seurakuntatyöhön. Mikä kirkkolaivassa vuotaa, kun ammattitaitoista väkeä ei saada virkoihin saati pysymään virassa?
DTL:n kirkkoherroille tekemän kyselyn mukaan palkkaus (38 % ), seurakunnan sijainti (15 %), kilpailutilanne työntekijöistä (15 %) ja työn kuormittavuus (13 %) ovat merkittävimmät syyt, miksi päteviä hakijoita ei saada. Kyselyn tulokset pitää ottaa vakavasti ja ravistella vanhoja käytäntöjä. Seurakunnan syrjäinenkään sijainti ei välttämättä ole ongelma, jos työnhakijaa autetaan asunnon hankkimisessa, kannustetaan pitkäaikaisuuteen esimerkiksi jonkinlaisella sitoutumisrahalla tai joustavoitetaan työmatkojen tekoa työsuhdeautolla tai -sähköpyörällä.
Palkkaus ja kannustimet kohdilleen
Iso veto- ja pitovoimatekijä on palkka. Sen tulee vastata työn todellista vaativuutta, jolloin se on myös kilpailukykyisempi suhteessa kuntien ja järjestöjen tehtäviin. Yhteiskunnan eri organisaatioissa on käytössä erilaisia kertapalkkioita ja bonuksia, mutta kirkossa palkkausjärjestelmän monia mahdollisuuksia tai kannustimia ei juurikaan hyödynnetä. Jos uudet innovaatiot, hyvät työsuoritukset tai uutta kehittävät hankkeet eivät näy palkkapussissa lainkaan, voi se olla työntekijälle viesti myös arvostuksen puutteesta.
Kirkkohallituksen työmarkkinaosaston neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck kertoo, että elokuusta 2022 alkaen Kirkon työmarkkinalaitos ja kirkon pääsopijajärjestöt neuvottelevat mallista, jolla pyritään varmistamaan kirkon palkkakilpailukyky eri tehtävissä. Työn osana tarkastellaan palkkaukseen liittyviä jälkeenjääneisyyksiä.
Opiskelijoihin panostaminen avainasemassa
Kirkon työnantajakuvalla on ammattilaisia rekrytoidessa suuri merkitys. Yksi tuhannen taalan vaikuttamispaikka on kirkon nuorisotyönohjaaja- ja diakoniaopintojen seurakuntaharjoittelujakso, josta saatu myönteinen kokemus vaikuttaa pitkäkestoisesti kuvaan seurakunnasta mahdollisena työpaikkana. Lisäksi kesätöillä, opinnäytetyö- ja projektihankkeilla sekä henkilökohtaisilla kontakteilla on iso merkitys.
Viime vuosina harjoittelujaksot ovat toteutuneet pääasiassa oppilaitoskampusten lähiseuduilla. Ne eivät ole jakautuneet tasaisesti eri puolelle Suomea mm. siksi, että opiskelijoiden on vaikea löytää jakson ajalle edullista majoitusta. Näin ollen eri alueet ja seurakunnat eivät tule opiskelijoille tutuiksi eivätkä kiinnosta, mikä vähentää työvoiman saatavuutta ja kirkon työn valtakunnallista vetovoimaa muilla kuin kampusten lähialueilla. Seurakunnat voisivatkin aktiivisesti ilmaista oppilaitoksiin ottavansa harjoittelijoita, auttaa edullisen majoituksen hankkimisessa ja huolehtia kulukorvauksista. Merkittävä kysymys on, voisiko harjoittelusta tehdä osittain palkallista, kuten monella muulla alalla? Harjoittelun suorittaminen ei saisi köyhdyttää tai muuten ylikuormittaa opiskelijaa.
Rekrytointiosaamista johtajille
Kirkkohallituksen tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijat Marja Pesonen ja Helena Tuominen sekä Ulla Westermarck painottavat hyvän rekrytointiosaamisen olevan kaiken A ja O. Rekrytoinnit tulisi valmistella huolella. Valitettavan usein kirkon rekryilmoitukset eivät anna hyvää kuvaa työnantajasta, koska ne ovat puutteellisia tai mm. tutkintopäätösten osalta tai muuten juridisesti virheellisiä ja sisältävät muotovirheitä.
Esihenkilön virkavastuuseen kuuluu selvittää mm. uusimmat tutkintopäätökset. Tärkeää on paitsi työpaikkailmoitusten, myös rekryhaastatteluiden oikeellisuus ja asiallisuus. Työntekijää hakiessa on osattava kertoa, mitä työyhteisö voi tarjota, miten työntekijän osaamista arvostetaan ja miten turvataan mahdollisuus kehittää työtä sekä kehittyä työssä.
Jotta kirkko voitaisiin nähdä varteenotettavana työpaikkana, tulee asiantuntijoiden mukaan pitää kiinni osaamisen kehittämisestä esimerkiksi koulutuksen avulla sekä hyödyntää työuran aikaista osaamista. Myös esimerkiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tulee mahdollistaa haastavampia tehtäviä seurakunnissa, yhtymissä ja keskushallinnossa.
Lähteet: AKR-raportti 2021, Kirkkohallitus
Kysely kirkkoherroille diakonian virkojen tilanteesta, DTL, 2022
Dino-lehti 2/2022 s. 23
———–
Rekrytoija, katso nämä sivut!
• evl.fi/kirkontyomarkkinalaitos/tyonantajan-tyokaluja/rekrytointi
• evl.fi/plus/koulutus-ja-tyoelama/kirkon-ammatit/vaadittavat-tutkinnot
• evl.fi/plus/paatoksenteko/lainsaadanto/kirkon-saadoskokoelma/voimassa-olevat-saadokset
Teksti Tiina Heiskanen
Kuva pixabay
