”Yhteisen kohtaamispaikan rakentaminen vaatii kulttuurin muutosta”

0
72

Mikkelissä toimii lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Koppa. Sen ohjelmaan kuuluvat matalan kynnyksen perhetoiminta, vertaisryhmät ja tapahtumat. Koppa on malliesimerkki yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Miten Mikkelissä onnistuttiin?

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta vastaa Kopan toiminnasta torstaisin. Ohjelmaan kuuluvat Ekavauvaryhmä, avoin perhekerho ja Vipinä-ryhmä, joka on alakouluikäisten Nepsy-perheiden vertaisryhmä.

Koppa on säännöllisesti auki tiistaista perjantaihin. Viikkotoiminnan järjestämisestä vastaavat tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi Mikkelin kaupunki, lapsiperheverkostossa aktiivisesti toimivat järjestöt (MLL, Pelastakaa lapset, VIOLA, ESLi, Mikkelin seudun omaishoitajat) sekä hyvinvointi-hankkeet. Kaupunki on palkannut Koppaan myös koordinaattorin.

– Koordinaattori on toiminnan ylläpitämisessä isossa roolissa. Hänellä pitää olla hyvä kokonaiskuva ja intoa kehittää toimintaa aktiivisesti eteenpäin, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kasvatuksen työalajohtaja Ville Kämäräinen sanoo.

Toimintaa omien seinien ulkopuolella

Säännöllisen viikkotoiminnan lisäksi Kopassa järjestetään yhteisiä tapahtumia. Ne ovat korvanneet aiemmin seurakunnassa itsenäisesti toteutetut perhetapahtumat. Yhteisillä tapahtumilla tavoitetaan suurempi joukko ihmisiä, sillä jokainen toimija markkinoi tapahtumia omien kontaktiensa kautta ja näin tieto saadaan leviämään. Toimijat markkinoivat myös toistensa toimintaa sujuvasti omille kävijöilleen.

– Koppa tuo viikkotoimintaamme ja työmme suunnitteluun yhden kerhotilan lisää. Kirkon strategian mukaisesti toimimme omien seinien ulkopuolella, ihmisten luontaisessa ympäristössä verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa, Kämäräinen sanoo.

Kuva Paula Gynther

Pitkäkestoista yhteistyötä

Kysymykseen yhteistyön sujumisesta eri toimijoiden kanssa Kämäräinen vastaa pilke silmäkulmassa.

– On ollut onnekkaita vahinkoja ja hyvää ajoitusta.

Tosiasiassa työtä on tehty aktiivisesti usean työntekijän voimin. Jo Lape-hankeen muutosagenttien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja tultiin tutuiksi. Hyvän yhteistyön kautta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta on nyt mukana maakunnallisissa ja alueellisissa johtoryhmissä perhekeskuksien osalta. Seurakuntien edustusta kaivataan johtoryhmiin mukaan.

– Hyvinvointialueen perhekeskusten kumppanuussopimus on tärkeä asiakirja yhteistyön onnistumisen kannalta. Asiakirja antaa samanaikaisesti luvan ja velvoittaa hoitamaan oman sovitun osuuden kumppanuudesta, Kämäräinen sanoo.

Moninaisessa yhteistyössä syntyy kuitenkin myös yhteentörmäyksiä.

– Yhteisellä sopimisella, auki puhumisella ja aktiivisella suunnitteluun osallistumisella päästään hyvään tulokseen. Tässäkin aktiivisen koordinaattorin merkitys on suuri.

Helposti lähestyttävä paikka

– Yhteisen kohtaamispaikan rakentaminen ja toiminta vaativat toimijoilta kulttuurin muutosta. On tultava pois omien tuttujen seinien sisältä ja omalta mukavuusalueelta, Kämäräinen jatkaa.

Pienenevät resurssit pakottavat miettimään, kuinka kasvatustyötä voidaan jatkossakin tehdä hyvin. Miten alueen lapsia ja perheitä palvellaan parhaiten?

Koppa on tilastojenkin valossa onnistunut mainiosti. Yhteinen toimitila on ollut perheille helposti lähestyttävä paikka niin avoimen toiminnan, tapahtumien kuin vertaisryhmien osalta. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka kirjaston palvelujen yhteydessä on ollut helposti löydettävissä. Siitä kertovat runsaat kävijämäärät.

Teksti Hanna Kärsämä