Juhlavuodesta kohti uusia haasteita

0
51

Vuosi 2022 jää historiaan ainutkertaisena diakonian juhlavuotena. Ensimmäisestä suomalaisesta diakonian virkaan vihkimisestä pontimensa saanut teemavuosi on päättymässä. Diakoniatyöntekijöiden Liiton toimistossa syntyneestä pienestä ideasta kasvoi merkittävä tapahtumien vuosi.

Seurakunnissa juhlavuosi ilmentyi monenlaisina tapahtumina ja tempauksina, jotka hyvin usein järjestettiin monen toimijan yhteistyönä ja seurakunnan yhteisinä tapahtumina. Yhdessä tekeminen, tekemisen ilo ja positiivinen asenne kuvastuivat toteutuksissa.

Juhlavuoden teema on näkynyt monin tavoin sosiaalisessa mediassa ja seurakuntien viestinnässä. Erityisesti paikallismediat ovat tehneet lukuisia diakoniaa ja diakoniatyöntekijöitä käsitteleviä juttuja. Kirkon diakonia ei ole koskaan aikaisemmin saanut näin runsasta, laajaa ja positiivista näkyvyyttä valtakunnallisesti kuin nyt teemavuotena.

Marraskuussa käytyjen seurakuntavaalien keskusteluissakin diakonia on ollut vahvasti esillä. Diakonian tunnettuus ja arvostus on selvästi vahvistunut seurakuntalaisten keskuudessa. Juhlavuodella voi olla siihen osansa, mutta ennen kaikkea se on jokaisen diakonin ja diakonissan sekä jokaisen diakonian toimijan ja puolestapuhujan pitkäaikaisen ja ansiokkaan työn ansiota.

Juhlavuosi nosti esiin diakonian vihkimysvirkaa, johon kirkossamme liittyy edelleen avoimia kysymyksiä lähinnä säädösten tasolla. Kotimaa24-verkkolehdessä (9.11.) kansliapäällikkö Pekka Huokuna totesi näin: Diakonaattiuudistusta on käsitelty kahdesti 2010-luvun aikana. Tälläkin hetkellä toiminnallisella tasolla pohditaan sitä, että asiaa lähdetään jälleen työstämään.

Jossain vaiheessa siis keskustelemme jälleen virkakysymyksistä. Tuota keskustelua varten meidän on uudelleen kirkastettava omaa ymmärrystämme vihkimysvirasta. Kun puhutaan kolmisäikeisestä virasta, puhutaan yhteisestä virasta, joka toteutuu diakonian, papin ja piispan viroissa. Yhteisellä viralla on myös yhteiset tehtävät. Mitkä ovat ne yhteiset tehtävät esimerkiksi kirkollisista toimituksista, jotka olisivat myös kolmannen säikeen eli diakonian viran tehtäviä? Ovatko sellaisia esimerkiksi hautaan siunaaminen tai kaste?

Perusta ja arvopohja pysyvät, mutta moni muu asia kirkossa, seurakuntien työssä ja diakonian toteutustavoissa muuttuvat. Diakoniabarometrit osoittavat, että diakoniatyöntekijöillä on muutosvalmiutta ja osaamista kehittää omaa toimintaansa. Mihin suuntaan olemme yhdessä kehittämässä diakoniaa ja diakonian vihkimysvirkaa tehtävineen, jotta ne palvelevat tulevaisuuden kirkkoa parhaalla tavalla?

Teksti Marko Pasma

Kuva Pexels