Kirkko jää hännille luottamusvertailussa

0
727

Millä tolalla on suomalaisten suhtautuminen yhteiskunnan instituutioihin? Entä näkyykö sukupolvien välillä isoja eroja?– Suurimmat sukupolvien väliset erot näkyvät suhtautumisessa ja luottamuksessa kirkkoon ja eläkejärjestelmään, sanoo tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta.

Mitä eri sukupolvet ajattelevat yhteiskuntamme instituutioista? Onko luottamus samanlaista vai erilaista? Johtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta on ollut mukana kirjoittamassa Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon -raporttia, jossa etsittiin vastauksia myös edellä mainittuihin kysymyksiin. Simosen mukaan suomalaisten luottamus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan on yleisesti ottaen korkealla tasolla.

– Suomea voi luonnehtia niin sanotuksi korkean luottamuksen maaksi. Suomalaiset luottavat erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Poliittiseen päätöksentekoon, työnantajajärjestöihin, kirkkoon ja mediaan luotetaan selkeästi vähemmän.

Vaikka suomalaiset ovatkin sangen luottavaista kansaa, Simosen mukaan tutkimustuloksista on luettavissa myös huolestuttavia signaaleja.

– Vain noin kolmasosa suomalaisista uskoo hyvinvointiyhteiskunnan keskeisten instituutioiden kykenevän ottamaan kansalaisten tarpeet hyvin huomioon tulevaisuuden suurissa muutoksissa. Kansalaisten mielestä instituutioita vaivaa uudistumiskyvyttömyys. Kansalaiset eivät myöskään koe instituutiota kovin oikeudenmukaisiksi.

– Instituutiot kohtaavat tulevaisuudessa muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi väestön ikääntymiseen ja ilmastonmuutokseen, Jenni Simonen sanoo.

Suurimmat erot

Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat sukupolvien väliset erot näkyvät suhtautumisessa kirkkoon ja eläkejärjestelmään.

– Erityisesti alle 44-vuotiaiden luottamus kirkkoa kohtaan on alhaisella tasolla. Yli 66-vuotiaat luottavat selvästi keskimääräistä enemmän kirkkoon. Yleisesti ottaen vanhemmat sukupolvet luottavat kirkkoon selkeästi nuoria enemmän. Nuoret luottavat kirkkoon ja eläkejärjestelmään vähemmän kuin muihin keskeisiin hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin, Simonen perkaa.

Moni nuori ajattelee, että nykyisenkaltaiset eläkkeet tulevat katoamaan. Silloin eläketurva pitää hankkia itse, koska yhteiskunnan tukeen ei voi luottaa. Simosen mukaan ajattelu voi horjuttaa nuorten uskoa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyteen ja rikkoa sukupolvien välistä solidaarisuutta.

– Se voi myös tuottaa kitkaa eri sukupolvien välille. On tärkeää, että nuoret sukupolvetkin voivat luottaa keskeisiin hyvinvointiyhteiskunnan instituutioihin, jotta usko hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen säilyy.

Mikä neuvoksi?

Vaikka vanhempi polvi on yhä enemmän kirkkoon päin kallellaan, kirkko pärjää heikosti instituutioiden luottamusvertailussa. Vain reilu kolmannes suomalaisista pitää kirkkoa tärkeänä suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ja vain neljännes oman hyvinvointinsa kannalta.

– Erityiset nuoret kokevat, ettei kirkolla ole paikkaa heidän elämässään, Simonen toteaa.

Miten kansalaisten luottamusta instituutioihin voitaisiin varmistaa?

– Heikkoa luottamusta nauttivien instituutioiden olisi hyvä etsiä uusia tapoja suhteen luomiseksi kansalaisiin. On oleellista, löytääkö esimerkiksi kirkko uusia tapoja olla merkityksellinen maallistuneessa yhteiskunnassa ja onnistuuko se puhuttelemaan myös nuoria sukupolvia.

Simonen nostaa esiin mielenkiintoisen havainnon. Vaikka nuoret osaavat olla kriittisiä, heidän ajattelussaan on paljon luottamusta.

–  Kaiken kaikkiaan nuoret näkevät monet instituutiot myönteisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. He liittävät niihin keskimääräistä enemmän myönteisiä ominaisuuksia.

Perhe on paras

Instituutioiden luottamuskilvan voittaja on perhe. Suomalaiset luottavat siihen eniten, eivätkä esimerkiksi sukupuoli, asuinpaikka tai koulutustausta tuo perheeseen kohdistuvan luottamuksen osalta merkittäviä eroja vastaajaryhmien välille.

– Luottamus on vahvaa kaikissa ikäryhmissä myös tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin, koulutusjärjestelmään ja oikeuslaitokseen. Vastaavat instituutiot ovat nauttineet suomalaisten luottamusta myös aiemmissa tutkimuksissa, Simonen kertoo. 


Ajatuksia eläketurvasta

•     Luottamus on vahvinta yli 60-vuotiailla, heikompaa alle 45-vuotiaiden keskuudessa.

•     Haastatteluissa nuoret ja keski-ikäiset ovat huolissaan eläketurvan tulevaisuudesta. Erityisesti nuorten luottamus eläkejärjestelmään horjuu.

•     Valtaosa haastatelluista nuorista uskoo, ettei tule saamaan nykymuotoista eläkettä tai ettei se riitä elämiseen. Moni nuorista säästää ja sijoittaa tur- vatakseen vanhuuttaan.

•     Kuitenkin lähes kaikki pitävät eläketurvaa tärkeänä suomalaisten hyvinvoinnin kannalta.

•     Noin kolmasosa kokee eläketurvan merkityksen vahvistuneen yhteiskunnassa, joka viides kokee sen merkityksen heikentyneen. Nuorten ja keski-ikäisten haastatteluissa vahvistumista perustellaan väestön ikääntymisellä ja eläkeläisten määrän kasvulla.

•     Suomalaiset arvioivat työeläkevakuuttajien tuovan ennen kaikkea turvaa. Näin ajattelevat erityisesti eläkeiän saavuttaneet ja erinomaisesti toimeen- tulevat. Työttömien ja taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien joukossa näin ajattelevia on keskimääräistä vähemmän


Ajatuksia kirkosta

•     Erityisesti alle 44-vuotiaiden luottamus kirkkoa kohtaan on alhaisella tasolla. Yli 66-vuotiaat luottavat selvästi keskimääräistä enemmän kirkkoon.

•     Muiden tarkasteltujen instituutioiden kohdalla luottamus instituutioon on poikkeuksetta vahvempaa kuin luottamus saman instituution yksilötason toimijoita kohtaan. Kirkko on tässä suhteessa poikkeus, sillä luottamus pappeihin on vahvempaa kuin kirkkoon instituutiona.

•     Nuoret ja keski-ikäiset kokevat kirkon yhteiskunnallisen merkityksen kaventuneen ja pitävät kirkkoa vanhakantaisena instituutiona.

•     Vain reilu kolmannes suomalaisista pitää kirkkoa tärkeänä suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ja vain neljännes oman hyvinvointinsa kannalta. Ikäryhmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja: Alle 30-vuotiaista neljännes pitää kirkkoa suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeänä, yli 60-vuotiaista joka toinen.

Lähteet: E2 Tutkimuksen julkaisut: Työn sukupolvet, Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon?

——————

MITEN MENEE AMMATTILIITOILLA?

Ammattiliitot eivät olleet varsinaisena tutkimuskohteena luottamustutkimuksessa, mutta ne pääsivät mukaan eri instituutioiden väliseen keskiarvotarkasteluun. Asteikolla 0–10 ammattiliitot saivat tulokseksi 5,8.

Mitä arvosana kertoo tutkijalle?

– Arvosanaa ei kannata ottaa kirjaimellisesti, se on laskennallinen tapa selvittää luottamuksen tasoa. Oleellista siinä on eri instituutioiden arvojen suhteellinen taso. Tulokset kertovat, että ammattiliitot sijoittuvat niukasti luottamuksen puolelle instituutioiden keskinäisessä keskiarvotarkastelussa.

Simonen huomauttaa, että ammattiliittoihin luotetaan selvästi vähemmän kuin moniin muihin yhteiskunnan instituutioihin, mutta toisaalta mediaan tai poliittiseen päätöksentekoon luotetaan vielä vähemmän.

– Ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja ammattiliittoja koskevassa luottamuksessa.

Liitoilta toivotaan uudistumista

Ammattiliittoja koskevia näkemyksiä on tutkittu tarkemmin E2 Tutkimuksen Työn sukupolvet -tutkimuksessa, jossa kartoitettiin koko väestön ja erityisesti 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten sekä keski-ikäisten suhtautumista ammattiliittoihin.

Sen mukaan enemmistö suomalaisista (69 %) pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena. Naisten (78,5 %) keskuudessa myönteinen suhtautuminen on yleisempää kuin miesten (61 %).

– Tutkimuksesta selviää, että vaikka ammattiliittoja pidetään tarpeellisena, niihin liitetään myös kehittämistarpeita. Molemmat ikäryhmät kokevat, että liittojen tulisi uudistaa toimintaansa. Erityisesti nuoret kokevat, etteivät liitot huomioi heitä riittävästi toiminnassaan eivätkä liitot pysty vastaamaan riittävästi työelämän muutoksiin ja moninaisiin työsuhteisiin, Simonen sanoo. 

Nuoret aikuiset ja keski-ikäiset kokevat, että ammattiliittojen tulisi uudistua.

Teksti Tiina Usvajoki 

Kuva Kirkon Kuvapankki Timo Jakonen