Polulla vai vieressä?

0
162

Seurakunnissa käy melkoinen vipinä. Polku-toimintamallia otetaan parhaillaan käyttöön eri puolella Suomea.

– Parasta Polussa olisi, jos ihmisille tulisi tunne osallisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta, Mirca Mäensivu-Puukko sanoo.

Kristillisen kasvatuksen tueksi kehitetty toimintamalli ohjaa yhteistyöhön seurakunnan työalojen ja seurakuntalaisten kanssa. Polku rohkaisee seurakuntia ottamaan seurakuntalaiset mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Jokainen seurakunta luo oman Polkunsa. Tukea Polun luomiselle on runsaasti tarjolla kehittämisryhmien tuottamissa sisällöissä. Niiden yhteinen visuaalinen ilme helpottaa seurakuntalaista tunnistamaan kristillisen kasvatuksen asuinpaikasta huolimatta. Polun tarkoitus on uudistaa tapaamme hahmottaa seurakunnan toimintakulttuuria ja työtapoja.

Kenet kutsun mukaan?

Kasvatuksen asiantuntija Mirca Mäensivu-Puukko Lapuan hiippakunnasta on ollut alusta asti mukana kehittämässä Polku-toimintamallia. Hänen innostava otteensa sekä asiantuntemuksensa on rohkaissut ja innostanut työntekijöitä lähtemään mukaan uuden suunnitteluun.

– Lapuan hiippakunnassa Polusta tiedottaminen on alkumetreiltä saakka lähtenyt liikkeelle kirkkoherroista ja talousjohtajista. Tämä nähtiin tärkeäksi, sillä he vastaavat seurakunnan toiminnasta ja työstä. Lapuan hiippakunnassa jo yli puolet seurakunnista on lähtenyt rakentamaan omaa Polkuaan, Mäensivu-Puukko kertoo.

Polku-toimintamallissa on tavoitteena löytää koko seurakunnan yhteinen tapa katsoa työtä ja ihmisen elämänkaarta. Luontevimmillaan Polku kulkeekin osana seurakunnan strategiaa. Mäensivu-Puukko rohkaisee ottamaan Polku-toimintamallin yhteiseksi asiaksi uusien päättäjien, toiminnasta vastuussa olevien työntekijöiden ja ennen kaikkea seurakuntalaisten kanssa.

– Jos kaikki tuntuukin alussa vieraalta, niin on hyvä muistaa, että päämäärän ei tulekaan olla selvillä vaan se muodostuu yhdessä pohtimalla ja tekemällä.

Tukea suunnitteluun

Lapuan hiippakunta on kouluttanut konsultteja ja tarjonnut heidän apuaan suunnittelun tueksi. Keväällä Lapuan hiippakunta järjestää yhdessä Oulun kanssa koulutukselliset Polku-klinikat, joissa päästään pintaa syvemmälle. Koulutukset ovat avoinna kiinnostuneille yli hiippakuntarajojen. Lisätietoa löytyy Lapuan hiippakunnan nettisivuilta.

Polku-toimintamalliin koulutusta tarjoaa Step-opisto. Tarjolla on peruskoulutusta sekä syvempää perehtymistä asiaan. Mäensivu-Puukko kannustaa seurakuntia kysymään Step-opistolta omien tarpeiden mukaan räätälöityä koko työyhteisölle suunnattua koulutuspakettia.

– Polun ytimessä ollaan, kun sitä ei tehdä työntekijävoimin. Seurakuntalaisten kutsuminen mukaan yhteiseen pohtimiseen ja toteuttamiseen on tärkeintä. Polun ei ole tarkoitus kuormittaa työntekijöitä, vaan se on tapa ajatella ja jäsentää ja jopa karsia olemassa olevia toimintoja.

– Parhaimmillaan Polku kokoaa kaiken seurakunnan toiminnan yhteen siten, että seurakuntalainen voi kulloisessakin elämänvaiheessa kokea seurakunnan omaksi itselleen merkityksellisellä tavalla, Mäensivu-Puukko sanoo.

– Vaikka olemmekin vasta Polun alussa, iloitsen jo nyt, että työtä tehdään entistä enemmän yhdessä, Asko Järvensivu sanoo.

Polku Ylöjärvellä

Ylöjärven seurakunnan nuorisotyönohjaajan Asko Järvensivun mielessä tarve muutokseen ja oman työn arviointiin oli käynnistynyt jo ennen Polku-mallin julkaisua. Hän oli pohtinut toimintaa Polun tavoin sisällyttäen siihen koko ihmisen elämänkaaren.

– Polku-mallin tultua elämänkaari huomioitiin suunnittelussa. Keskeisimmät kysymykset olivat: Mitä teemme, miksi teemme, miten teemme, onko päällekkäisiä toimintoja ja kuinka saisimme seurakuntalaisten toiveet otettua toiminnassamme huomioon, Järvensivu kertoo.

Ylöjärvellä Polun työryhmään kuuluu neljä ammattilaista eri työaloilta. Ideat ja jatkotyöskentely viedään esimieskokousten ja työntekijäkokousten kautta työaloille.

– Tärkeimpänä ajatuksena on, ettei kukaan voi tehdä työtä yksin, vaan yhdessä muiden kanssa. Mukaan tarvitaan seurakuntalaisia, jotta löydetään yhteinen näky ja suunta. Näin tiedetään, millaista toimintaa kaivataan.

Yhteinen kieli

Työntekijän on löydettävä oikeat paikat kysyä ihmisiä mukaan toiminnan ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Haasteena on erityisesti kohdata niitä ihmisiä, jotka eivät ole kirkon sisäkehällä. Tämä tuo työntekijälle uudenlaisen haasteen ja vaatii rohkeutta.

– Viestittäessä ulospäin on seurakunnan ensimmäiseksi löydettävä seurakuntalaisten kanssa yhteinen kieli. Onko seurakunnan puhuttu ja kirjoitettu kieli sellaista, että se on helposti ymmärrettävää ja kutsuvaa, Järvensivu kysyy.

Polku on hänen mukaansa tuonut Ylöjärvelle iloa erityisesti yhteisen sitoutumisen merkeissä.

– Koko työyhteisö on mukana, koska Polku sopii hyvin osaksi seurakunnan strategiaa. Oma Polku kehittyy koko ajan eteenpäin, eikä se koskaan tule valmiiksi.


Polku pähkinän-kuoressa

Polku rakentuu kahdeksasta ikäkausijaksosta. Kukin ikäkausijakso on kolmen vuoden pituinen, lukuun ottamatta oman jaksonsa muodostavaa rippikouluvuotta.

Kullakin ikäkaudella pulppuaa lähde, jonka äärellä tapahtuvan toiminnan tehtävä on vahvistaa kristittynä elämistä seurakunnan yhteydessä. Siellä kutsutaan myös mukaan säännölliseen toimintaan ja kulkemaan yhdessä kohti seuraavan ikäkauden lähdettä.

Polkua tarkastellaan erilaisilla silmälaseilla eli erilaisista näkökulmista. Näkökulmien tai teemojen valinta, tarkasteltavan jakson pituus ja laajuus suunnitellaan yhdessä seurakunnan omien tarpeiden ja painopisteiden mukaan.


Nämä linkit johdattavat Polulle: 

www.evl.fi/polku

www.step.fi

www.lapuanhiippakunta.fi/tukea-tyohon

Teksti Henrik Ketola ja Hanna Kärsämä

Kuvat Juha-Pekka Haavisto ja Pexels