Onko katsomuksille tilaa varhaiskasvatuksessa ja yhteiskunnassa?

0
423

Laadin Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyöni yhteistyössä Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -yliopistohankkeen kanssa. Hanke oli opettajankoulutuksen kehittämishanke, jonka yhtenä tavoitteena oli tehdä tilaa monikatsomuksellisuudelle, katsomuskasvatukseen liittyvälle pedagogiselle mielenkiinnolle ja keskustelulle.

Laura Hytti on Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistunut sosionomi (AMK), kirkon varhais- kasvatuksen ohjaaja ja varhaiskasvatuksen opettaja, jonka opinnäytetyö palkittiin Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnolla. Hytti on myös teologian maisteri ja uskonnonopettaja. Hän työskentelee Tapiolan seurakunnassa Espoossa.

Osana kehittämispainotteista opinnäytetyötäni toimitin Silja Lamminmäki-Vartian ja Saila Poulterin kanssa pedagogisen työvälineen ”Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan – Materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen”. Kehitimme katsomuskasvatuksen pedagogista toimintaa mallintamalla, miten uuden vasun mukaista katsomuskasvatusta voitaisiin toteuttaa. Katsomuskasvatusta on tutkittu ja kehitetty vain vähän. Monikatsomuksellinen katsomuskasvatus ei ole vielä osa kaikkien päiväkotien arkea, minkä vuoksi tarvitaan tutkimus- ja kehittämistyötä.

Uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus eli oikeus harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoa ovat tärkeä osa yhteiskuntaa. Uskonnonvapauslaki teki Suomesta 100 vuotta sitten edelläkävijän. Eri katsomuksilla on tilaa lain pohjalta, mutta onko näin myös varhaiskasvatuksessa tai laajemmin kasvatuksen kentällä ja diakoniatyössä, joita suuri osa DINO-lehden lukijoista edustaa?

Linkittyy lapsen oikeuksiin

Uskonnonvapauden täyttyminen ei ole 100 vuoden jälkeenkään itsestäänselvyys. Mediassa on keskusteltu esimerkiksi joulu- ja kevätjuhlien alla, onko niissä tilaa yksittäiselle virrelle tai millainen on kaikille sopiva yleissivistävä pääsiäisvaellus. Katsomuksilla tulisi olla tilaa näkyä yhteiskunnassa. Tämä vaatii tilan tekemistä ja katsomuksiin liittyvän asiantuntemuksen vahvistamista kaikilla tasoilla.

Uskonnonvapauden juhlavuosi linkittyy lapsen oikeuksiin. Väitöskirjatutkija Silja Lamminmäki-Vartia on verrannut päiväkotien katsomuskasvatusta suomi toisena kielenä -opetukseen. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus saada sanat ja tarjoumia katsomusten maailmaan taustastaan riippumatta. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (vasu) velvoittaa päiväkodit toteuttamaan katsomuskasvatusta ja huomioimaan ryhmässä läsnä olevat katsomukset. Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, ettei katsomuskasvatus toteudu kaikissa päiväkodeissa uuden vasun mukaisesti. Monikatsomuksellinen katsomuskasvatus ei ole vielä osa kaikkien päiväkotien arkea ja sen toteuttamisessa koetaan epäselvyyttä. Lisäksi monikatsomuksellisista materiaaleista on pulaa.

Pedagoginen työväline syntyi

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää katsomuskasvatuksen pedagogista toimintaa mallintamalla, miten vasun mukaista katsomuskasvatusta voitaisiin toteuttaa. Tavoitteena oli ottaa opiskelijat, lapset ja opettajat mukaan kehittämiseen, vastata materiaalitarpeeseen ja vahvistaa pedagogista toimintaa, laatua ja ammatillista osaamista. Toimitin Silja Lamminmäki-Vartian ja Saila Poulterin kanssa Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden suunnitelmien pohjalta pedagogisen työvälineen Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan – Materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen. Materiaalissa on kahdeksan teema-, ilmiö- ja juhlakokonaisuutta ja 31 työskentelysuunnitelmaa. Erilaisia ilmiöitä, kuten ystävyyttä, vettä tai maailmansyntyä käsitellään materiaalissa eri katsomusten näkökulmista. Suunnitelmat ovat opiskelijoiden laatimia ja testattu lapsiryhmillä. Myös työntekijät ja katsomusten edustajat ovat arvioineet ne.

Opinnäytetyöni keskeisiä periaatteita olivat osallisuus ja yhteisöllinen kehittäminen. Tuokioita olivat arvioimassa myös lapset, mikä on tärkeä avaus katsomuskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistyössä. Aiemmassa tutkimuksessa ääneen ovat päässeet pääasiassa opettajat. Materiaalia arvioivat myös varhaiskasvatuksen työntekijät ja katsomusten edustajat. Kasvatuksen ja diakonian tutkimuksessa ja kentällä on keskeistä kysyä, ketkä saavat osallistua kehittämiseen. Kenen ääni kuuluu? Osallistuvatko lapset, nuoret, perheet ja esimerkiksi diakonian asiakkaat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin?

Myös seurakuntien työntekijöille

Ajattelen, että opinnäytetyöni ja materiaali oli tärkeää tehdä, koska kasvattajat ovat kokeneet epäselväksi, miten katsomuskasvatusta voitaisiin toteuttaa vasun mukaisesti sitouttamattomasti. Vaikka materiaali on vastaus päiväkotien tarpeisiin ja suunnattu pedagogiseksi työvälineeksi katsomuskasvatukseen, voi siitä olla hyötyä myös seurakuntien työntekijöille katsomuskasvatukseen liittyvän mielenkiinnon ja pohdinnan herättäjänä, uuden oppimisen mahdollistajana suhteessa erilaisiin katsomuksiin sekä pedagogisen osaamisen syventäjänä.

Seurakunnissa on tärkeää olla tietoisia päiväkodissa toteutettavan katsomuskasvatuksen erityispiirteistä ja eroista suhteessa seurakuntien kasvatukseen. Työkontekstit ovat erilaiset kunnan varhaiskasvatuksessa ja seurakunnassa. Materiaali mallintaa katsomuskasvatuksen toteuttamista päiväkotikontekstissa ja avaa seurakunnan työntekijälle, miten kunnan varhaiskasvatuksen työntekijät voivat itsenäisesti tai yhteistyössä toteuttaa sitä. Kunnan ja seurakunnan varhaiskasvatuksen menetelmät ovat pääosin yhteisiä, esimerkiksi kuvataide, joten materiaalin menetelmiä voi soveltaa seurakunnissa.

Tutkimusmatka katsomusten maailmaan

Päiväkotien on sanottu olevan pienoisyhteiskunta. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa näkyy selkeästi yhteiskunnan moninaistuminen. Muutos on havaittavissa myös diakonia- ja vapaaehtoistyössä. On seurakuntia, joissa vapaaehtoisina on myös muiden katsomusten edustajia. Paitsi varhaiskasvattajien, myös kasvatuksen ja diakonian työntekijöiden on tärkeää tuntea eri katsomuksia.

Uskonnonvapauden juhlavuoden tapahtumakalenterissa on vielä reilusti tyhjää tilaa. Haastaisinkin sinut miettimään, voisiko oma työpaikkasi tai taustayhteisösi järjestää tapahtuman. Tutkimusmatka katsomusten maailmaan voi olla seikkailu myös aikuisille, ei ainoastaan lapsille.  

Opinnäytetyö Katsomus-kasvatusmateriaalin koostaminen Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeelle on julkaistu Theseuksessa: 
https://www.theseus.fi/handle/10024/782624


Materiaali Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan – Materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen on ladattavissa Avointen oppimateriaalien kirjastosta: 
aoe.fi/#/materiaali/1794

Teksti Laura Hytti | Kuva Pexels, Yan Krukau