Vuosiloma – mitä, miten, milloin

0
359

Kesän lähestyessä vuosiloma-asiat tulevat monille ajankohtaisiksi, joten vuosilomaa koskevia määräyksiä on hyvä tässä vaiheessa hieman kerrata.

Perusmääräysten lisäksi vuosilomiin liittyy joitakin erityistilanteita, joista neuvontaan on jo tullutkin muutamia kysymyksiä. Jäseniä on kiinnostanut esimerkiksi se, mitä tarkoittaa vuosiloman yhdenjaksoisuus, milloin vuosiloman ajankohdasta on viimeistään ilmoitettava ja mitä edellytyksiä lomarahan maksamiseen liittyy.

Ennen vuosilomaa koskevien määräysten tarkempaa tarkastelua on hyvä palauttaa mieleen, että vuosilomasta säädetään sekä laissa että virka- ja työehtosopimuksissa. Se, mitä määräyksiä kulloinkin sovelletaan, riippuu asianomaisen työntekijän/viranhaltijan työpaikasta ja työtehtävästä. Esimerkiksi kirkon palvelussuhteissa vuosiloma määräytyy lähes yksinomaan KirVESTES:n mukaan, kun taas yksityisellä puolella vuosilomaa koskevat säännökset löytyvät pääosin vuosilomalaista, ja työehtosopimuksissa on lähinnä lakia täydentäviä määräyksiä. Joillain aloilla työehtosopimusta ei ole lainkaan, jolloin sovelletaan ainoastaan vuosilomalakia.

Vuosilomaa koskevat määräykset siis vaihtelevat, mutta kaikille yhteistä on, että jokaiselle työntekijälle kertyy vuosilomaa, mikäli työssäoloa tai siihen rinnastettavaa aikaa vain on riittävä määrä. Työajallisilla tämä määrä on pääsääntöisesti 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa. Työajattomilla riittävää määrää tarkastellaan vain päivätasolla. Vuosilomalakia sovellettaessa vuosilomaa kertyy palvelussuhteen kestosta riippuen kaksi tai kaksi ja puoli päivää kutakin lomaa kerryttävää kuukautta kohden. Useimmissa virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu lakia paremmista vuosilomakertymistä. Eroavaisuuksia voi olla myös vuosilomapäivien kulumisessa: Esimerkiksi KirVESTES:n ja KVTES:n soveltamisaloilla vuosilomaa kuluu viikon aikana vuosilomalaissa säädettyä vähemmän, jolloin tosiasiallinen vuosiloma on etenkin pitkissä palvelussuhteissa huomattavasti laissa säädettyä pidempi.

Vuosilomaa kerrytetään lomanmääräytymisvuoden ajan, eli ajalla 1.4.–31.3. Kerrytetystä vuosilomasta suurin osa pidetään yleensä kesälomana lomakauden aikana 2.5.–30.9. ja loppuosa talvilomana seuraavan lomakauden alkamiseen mennessä. Työntekijä ja työnantaja voivat tietyissä rajoin sopia vuosiloman ajankohdasta, mutta viime kädessä päätösvalta on työnantajalla. Täysin vapaata vuosiloman ajankohdasta päättäminen ei kuitenkaan missään tapauksessa ole. Sekä laissa että virka- ja työehtosopimuksissa on asetettu työnantajan määräysvallalle erinäisiä rajoituksia. Työnantajalla on muun muassa velvollisuus kuulla työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta sekä ottaa työntekijöiden esittämät toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioon. Lisäksi työnantajan tulee vuosiloman ajankohdasta määrätessään – kuten muulloinkin – kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Vuosiloman antamiseen liittyy myös edellytys vuosiloman yhdenjaksoisuudesta.

Edellytys vuosiloman yhdenjaksoisuudesta tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosiloman tulee jatkua tietyn ajan yhdenjaksoisesti ilman, että se keskeytyy yhdeksikään päiväksi työhön paluun vuoksi. Lähtökohta on, että koko kesäloma ja talviloma tulisi antaa yhdenjaksoisina. Ellei tämä ole mahdollista tai jos työntekijän kanssa niin sovitaan, vuosilomaa voidaan säädetyssä määrin pilkkoa pienempiin osiin. Yhdenjaksoisuuden edellytys liittyy työsuojelullisiin näkökohtiin, joten sekä työntekijän että työnantajan olisi kuitenkin syytä suhtautua vuosiloman pilkkomiseen varauksella.

Työnantajan tulee ilmoittaa vuosiloman ajankohdasta työntekijälle yleensä viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vuosiloman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen vuosiloman alkamista.

Vahvistettu vuosiloma sitoo molempia osapuolia, mutta tietyissä tilanteissa vuosiloman siirtäminen on molemmin puolin mahdollista. Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaansa, jos hän tulee työkyvyttömäksi ennen vuosilomaa tai sen aikana. Vuosiloman siirtoa tulee tällöin pyytää viipymättä ja työntekijän tulee toimittaa työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään, käytännössä lääkärintodistus. Myös työnantajalla voi olla oikeus siirtää jo vahvistettua vuosilomaa. Tästä on hieman eriäviä määräyksiä, mutta yleensä siirtäminen edellyttää painavia syitä sekä työntekijöiden osalta riittävän ilmoitusajan noudattamista. 

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta hänen säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Tarkemmat laskentasäännöt riippuvat siitä, onko kyseessä kuukausipalkkainen, tuntipalkkainen vai esimerkiksi provisiopalkkainen työntekijä. Laskentasäännöissä on eroja myös lain sekä eri virka- ja työehtosopimusten välillä. Yleensä, jos palvelussuhteessa noudatetaan virka- ja työehtosopimusta, työntekijälle maksetaan vuosilomapalkan lisäksi lomarahaa. Lomarahan maksamiselle on joissain sopimuksissa asetettu lisäedellytyksiä, joten olethan tarvittaessa tästä – kuten muistakin mieltä askarruttavista kysymyksistä – yhteydessä liittoon!

Teksti Milka Laaka |  Kuva Pexels Mateusz Dach