Kun Pirjo Suomesta tuli asuttamistoiminnan koordinaattori, hän siirtyi yleistyöaikaan. Taakse jäi vuosia tehty työajaton työ, jota Suomi ei haikaile takaisin.
Pirjo Suomi on tehnyt diakoniatyötä 19 vuotta. Sitä ennen hänellä oli monien vuosien työkokemus hotelli- ja ravintola-alalta sekä matkustaja-aluksilta. Hänellä on myös nuorisotyönohjaajan tutkinto.
– Aluksi olin perusseurakuntatyössä diakonian viranhaltijana Itä-Helsingissä. Vuoden 2008 maaliskuussa siirryin nykyiseen työyksikkööni Hermanni Diakoniataloon päihde- ja kriminaalityöhön sekä työskentelemään asunnottomien parissa, Suomi kertoo.
Työ on etsivää ja kokoavaa diakoniatyötä eli jalkautumista eri puolille seurakuntaa, pääkaupunkiseutua ja hiippakuntaa.
– Työni on nykyisin asiakaspalvelua sekä palveluohjausta ja vuokra-asuntojen koordinointia, myös vuokrareskontran seurantaa Hermannin Diakoniatalon asuttamistoiminnan tiimissä. Olen täydentänyt osaamistani suorittamalla työnantajan kustantaman kiinteistösihteerin tutkinnon.
Muutoksia työaikaan
Diakonian virassa ollessaan Suomi oli työajattomassa työajassa, mutta Hermannin Diakoniatalon sisäisissä muutoksissa osa työntekijöistä siirtyi yleistyöaikaan. Muutos koski myös häntä. Suomi oli työajatonta työtä tehdessään tunnistanut sen uhat ja mahdollisuudet sekä vaarat uppoutua asiakastapauksiin siten, että työajan seuranta ei toteudu.
– Onnekseni olin työkokemuksella varustettu alanvaihtaja tullessani työajattomaan työhön, joten työajan rajaaminen sekä noudattaminen ei muodostunut itselleni vaikeaksi.
– Todella harvoin tapahtui niin, että työpäivät venyivät pitkiksi. Osasin ja osaan määrittää viikkotyöaikani sopivaksi. Jos on tarve tehdä pitkää päivää, se tehdään. Sitten lyhennetään seuraavaa päivää.
Sähköistä seurantaa
Työajallinen työ oli Suomelle mieluisa muutos. Sen seuranta tehdään sähköisesti.
– Työyksikkömme jokainen työntekijä on velvoitettu käyttämään sähköistä kalenteria ja kalenteroimaan työaikansa siten, että se on sieltä katsottavissa. Tätä me kaikki käytämme ja noudatamme.
– Sähköinen kalenteri toteuttaa työyksikössämme ja tiimissämme myös yhdenvertaisuutta. Työyksikössämme on 12 työn-tekijää, joista seitsemällä on yleistyöaika, loput ovat työajattomassa työajassa. Seitsemästä kolme on suntioita ja yksi on toimistosihteeri. Suomi kertoo, että nykyisessä työssään hänellä ei ole vielä kokemusta retkistä ja leireistä.
– Minulle on tulossa ensi maaliskuussa vastuuvuorollani kevätleiri. Sen jälkeen pystyn kertomaan leirityön, leirityöajan ja työajallisen työajan yhdistämisen onnistumisesta.
Myönteisiä huomioita
Suomi on kaikin puolin tyytyväinen työajalliseen yleistyöaikaan. Työpäivät pysyvät nyt tasaisen mittaisina, ja mikäli tulee ylitöitä, ne kirjautuvat työajan seurantajärjestelmään ja niistä saa saldovapaita.
– Työaika antaa myös mahdollisuuden työajan liukuman käyttöön, joten mikäli ylityönä on saldoja kertynyt, niitä voin käyttää joinakin päivinä myöhemmin työn aloittamiseen tai vastaavasti joinakin päivinä aikaisemmin työn lopettamiseen.
Työaikamuutos puntarissa
Monissa seurakunnissa mietitään tällä hetkellä työajallista työaikaa.
– Se ei ole mahdotonta toteuttaa missään kirkon tehtävässä. Työtehtävät saadaan sovittua työajallisessa työajassa seurakuntien toiminnoissa, Pirjo Suomi sanoo.
– Ehkä ainoana poikkeuksena on rippikoulutyö. Uskon kuitenkin ihmisen kykyyn käyttää arkijärkeään ja saada myös rippikoulutyö sopimaan työajalliseen työaikaan.
– Nämä muutoksen tuulet ovat myötätuulia!
Teksti Eliisa Ala-Kuusisto
Kuvat Mikko Saari ja Pexels
