Työnteon muodonmuutos haastaa työelämää joka suunnalta. Sopimuspöydässä tulevaan katsoo neuvottelujärjestösi JUKO. Lähes 18 vuotta työmarkkinahommissa toiminut Mari Keturi kertoo hetkestä, jota hän ei unohda.
Heinolan reumasairaalan konkurssi vuonna 2010. Yt-tilaisuus, jossa viitisenkymmentä ihmistä esittelee itsensä yksi kerrallaan ja kuvailee pitkää työuraansa sairaalassa.
Tunnelma on haikea. Työt loppuvat kahden viikon sisällä ja monilta katoaa elämänmittainen yhteisö.
– Matkalla Helsinkiin ei pystytty työparin kanssa juuri puhumaan, JUKOn toiminnanjohtaja Mari Keturi muistelee.
Maaliskuusta Keturin työmaa on ollut Julkis-alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.
– Olen neuvotellut useissa työehtosopimuspöydissä, mutta JUKOn toiminnanjohtajan tehtävä on todellinen näköalapaikka.
Keturi vastaa kehittämisestä, toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä neuvottelutoiminnan koordinoinnista. Toiminnanjohtaja osallistuu myös kunta- ja hyvinvointialan neuvotteluihin pääneuvotteluryhmässä.
”On otettu lämpimästi vastaan”
Puolen vuoden rupeaman jälkeen Keturi on tyytyväinen suuntaan, johon neuvottelujärjestön ja sen jäsenliittojen yhteistyö on kehittymässä.
– Olemme ehtineet paljon. Ideoineet tulevaa, miettineet toimia yhteistyön syventämiseksi ja keränneet tietoa toiminnan kehittämiseksi.
– Minut on otettu lämpimästi vastaan. Olo on yhä innostuneen utelias.
Keturi tavoittelee julkisalojen sektorit ylittävää yhteistyötä ja me-henkeä. Tulevilla neuvottelukierroksilla tärkeää on myös tiiviimpi yhteistyö akavalaisen yksityistä sektoria edustavan neuvottelujärjestön Ylempien toimihenkilöiden YTN:n kanssa.
Muutos on aina myös mahdollisuus
Työmarkkinakentällä on osattava ennakoida, sillä työnteon muodonmuutos haastaa työelämää joka suunnalta.
Samaan aikaan tavoitteet ja toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi kiristävät tahtia työpaikoilla, ja kuitenkin monia JUKOn edustamia aloja jäytää työvoimapula.
Keturi huomauttaa, että hallitusohjelmakirjaukset eivät tuo helpotusta palkansaajan arkeen.Ne lisäävät epävarmuutta.
– Ohjelmasta puuttuu täysin tasapaino. Työelämän yhdessä kehittämisen hiipuminen on todella valitettavaa.
Hän luottaa selkeisiin prosesseihin ja näkee muutoksessa mahdollisuuksia parantaa työelämän laatua.
– Murros luo tilaisuuden kaikille, jos vain nappaamme kiinni oikeista asioista oikeaan aikaan.
Muutos, vaikuttaminen ja yhteistyö ohjaavat JUKOn strategiaa vuoteen 2026. Strategia vastaa olosuhteisiin, joissa mannerlaatat liikkuvat niin työmarkkinarakenteissa kuin palkansaajan arjessa.
JUKO pyrkii vaikuttamaan muutoksen suuntaan valtakunnallisissa ja paikallisissa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sekä sopimustoimintaan liittyvissä työryhmissä.
– Päätehtävämme on tehdä virka- ja työehtosopimusten sisällöillä liittojemme jäsenille parempaa työelämää. Olemmehan akavalaisten julkisalojen liittojen omistama neuvottelujärjestö, Mari Keturi korostaa.
Tulos syntyy neuvotellen, ei somessa
– Lähestymiskulmamme on ratkaisukeskeinen. Neuvottelussa järjestölliset toimet eivät ole ensisijainen tavoite, vaan seuraus. Etenemme ensin neuvotellen ja tavoitteemme on sopia sopimukset.
Neuvotteluja ei Keturin mielestä käydä sosiaalisessa mediassa. Hän huomauttaa, että yksityiskohtien ruotiminen siellä hämärtää kokonaisuuden.
– Viestintä on tärkeää, mutta tulokset syntyvät neuvottelupöydissä, eivät somessa. Neuvotteluaikainen viestintä voikin siksi näyttää ulospäin niukalta.
Sinäkin olet JUKO-liiton jäsen
• JUKO neuvottelee 200 000 akavalaisen asiantuntijan ja esimiehen virka- ja työehtosopimuksista.
• Neuvottelupöydissä JUKO on yksi julkisalojen pääsopijajärjestöistä. JUKOon kuuluu 11 jäsenyhdistystä ja yhteensä 35 ammattiliittoa.
• Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ovat jäseninä neuvottelujärjestö JUKOssa ja keskusjärjestö Akavassa.
• JUKO sopii palkoista ja muista työsuhteen ehdoista evankelis-luterilaisessa kirkossa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla, yliopistoissa, Avainta-aloilla, Työterveyslaitoksella sekä Kansallisgalleriassa.
• Työpaikoilla ja neuvotteluissa JUKO edustaa poikkeuksellisen laajasti julkisalojen ammattiryhmiä.
• Kirkon palvelujen lisäksi JUKO-liittojen jäsenet vastaavat koulutuksesta, tutkimuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden hallinnosta, turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä oikeuslaitoksesta.
• Kirjastojen, kulttuurin, vapaa-ajan sekä infrastruktuurin ja ympäristöpalvelujen toiminta on osaltaan JUKO-liittojen jäsenten vastuulla.
• JUKO Facessa ja X:ssä (entinen Twitter) @JUKOry.
Lisää luottamusmiehiä kirkon työpaikoille
Paikallinen edunvalvonta ja 3 500 luottamusmiehen verkosto on JUKOn työn ydintä, kun neuvottelujärjestö vastaa osaltaan jäsenliittojensa luottamusmiestoiminnasta. Jos työpaikallasi on valittu luottamusmies, myös DTL:n ja KNT:n jäsenien asioista huolehtii jukolainen luottamusmies. Tällä hetkellä läheskään kaikissa seurakunnissa ei ole jukolaista luottamusmiestä, joka neuvottelisi työnantajan kanssa ja avustaisi JUKO-liittojen jäseniä virka- ja työsuhteen kysymyksissä.
Kiinnostuitko luottamusmiesvaaleista?
Lisätiedot: anne.mikkola@juko.fi
Kuka Mari Keturi?
• Kahden lapsen 45-vuotias äiti Nurmijärveltä
• Oikeustieteen kandidaatti
• Aloitti JUKOn toiminnanjohtajana 1.3.2023
• Pitää koirista, Etelä-Koreasta, käytännön piloista ja metsästä
• Motto: Kyllä tästä hyvä tulee!
Teksti Jaana Pohja, JUKO
kuva Jukka Mykkänen
