KNT osallistui yhdessä 17 akavalaisen liiton kanssa työelämässä havaitun ja koetun seksuaalisen häirinnän tutkimukseen. Kyselyssä selvitettiin seksuaalista häirintää ja seksismiä työelämässä sekä toimenpiteitä, joilla niihin on puututtu.
Tutkimus toteutettiin 30.5.–18.6. 2023 välisenä aikana. Kyselyssä seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Tutkimukseen osallistuneiden kaikkien liittojen jäsenten kokemuksen mukaan työyhteisöjen ilmapiiri koetaan melko hyväksi eikä työilmapiiriä koeta seksistiseksi. Pääsääntöisesti myös sukupuolia koetaan kohdeltavan melko hyvin, tosin tässä on alle ja yli 40-vuotiaiden välillä melko suuria eroja nuorempien kokiessa kohtelun heikompana.
Lisää avointa keskustelua
Työyhteisön osalta eniten parannettavaa on työyhteisön avoimen keskustelun kulttuurissa, johon olisikin syytä panostaa. Suurin osa vastaajista koki, ettei työyhteisössä tarvitse pelätä seksuaalista häirintää ja että häirinnästä voi ilmoittaa ilman pelkoa. Edellä mainittujen osalta muunsukupuolisten kokemus on selvästi heikompi.
Jos seksuaalista häirintää ilmenee, työyhteisöjen puuttumisessa on selvästi parantamisen varaa. Siihen tulisi puuttua aiempaa vahvemmin ja luoda selkeät puuttumista helpottavat toimintaohjeet.
Havaittu seksuaalinen häirintä on ollut pääosin sanallista. Fyysistä häirintää on havainnut kolmasosa vastaajista. Neljäsosa havainnoista on ollut asiattomia kommentteja jossain sähköisessä kanavassa, viidesosa sanatonta ja vajaa kymmenesosa kuvan tai kuvien lähettämistä.
KNT-jäsenten vastauksissa eroja muihin
KNT:n jäsenten vastaukset poikkeavat useassa kohdassa verrokkivastaajaryhmistä. Työyhteisö koetaan muita useammin seksistiseksi. Jäsenet tietävät kenen puoleen kääntyä, kun häirintää esiintyy. He ottavat asian puheeksi useimmiten esihenkilön tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Seurakunnissa ja kirkon järjestöissä toimivat antoivat heikoimmat arviot väitteeseen, että kaikkia sukupuolia kohdellaan työyhteisössä tasapuolisesti. Jäsenten mukaan työyhteisössä puututaan seksuaaliseen häirintään merkittävästi muita heikommin. Työpaikoilla joutuu jonkin verran pelkäämään seksuaalista häirintää, mutta siitä voi ilmoittaa melko turvallisin mielin. Häirintää tapahtuu useammin seurakuntalaisen toimesta kuin työyhteisössä sisällä.
Tutkimuksen merkittävin tulos oli kirkon sektorilla työskentelevien kokemus siitä, että työnantajat eivät ole puuttuneet rikolliseksi katsottavaan seksuaaliseen häirintään. Vaikka vastaajien määrä tähän kysymykseen on vähäinen (N 11), työnantajan tulisi viipymättä tiedon saatuaan ryhtyä toimenpiteisiin. Muilla työpaikoilla työnantaja on puuttunut rikolliseksi katsottavaan häirintään antamalla häiritsijälle varoituksen tai hänen työtehtäviä on järjestetty uudelleen tai muulla keinoin puututtu asiaan.
Teksti Arja Lusa
Kuva Pexels
