Milloin ja millä edellytyksillä etätyöskentely on mahdollista?

0
356

Vaikka etätyötä tehdään nykyään laajasti, sitä ei ole juurikaan säännelty suomalaisessa työlainsäädännössä. Etätyöllä tarkoitetaan työtä, joka voitaisiin tehdä työnantajan tiloissa, mutta jota tehdään säännöllisesti muualla kuin varsinaisella, työnantajan järjestämällä kiinteällä toimipaikalla.

Virallisen määritelmän mukaan edellytyksenä on myös se, että työtä tehdään tietoteknisten välineiden avulla – käytännössä yleensä tietokoneella, mutta ainakin puhekielen tasolla etätyöhön voitaneen lukea myös muunlainen varsinaisen toimipaikan ulkopuolella tehtävä työ. Etätyötä voidaan tehdä sekä virka- että työsuhteessa. Etätyö voi olla jatkuvaa tai osa-aikaista, ja sitä voidaan tehdä kotona tai muualla työntekijän valitsemassa tai työntekijän ja työnantajan sopimassa paikassa. Etätyö on mahdollista sekä työajallisessa että työajattomassa työssä.

Euroopan tasolla on laadittu Euroopan työmarkkinaosapuolten välinen etätyötä koskeva puitesopimus, joka on pantu Suomessa täytäntöön kansallisten työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella etätyötä koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanosta. Puitesopimuksessa on määritelty yleisiä periaatteita etätyöstä ja etätyössä huomioitavista asioista.

Muilta osin etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti samaa lainsäädäntöä kuin työ- ja virkasuhteisiin muutenkin. Tämä on perusteltua, koska lähtökohtaisesti etätyössä tehdään samoja töitä ja samoin periaattein kuin työnantajan tiloissa työskenneltäessa. Keskeinen ero etä- ja lähityön välillä liittyy työnantajan käytännön mahdollisuuksiin valvoa työntekijän työoloja, mistä syystä työturvallisuuslakiin on otettu joitain erityissäännöksiä etätyöhön liittyen.

Etätyö työajallisessa työssä

Samoin kuin lainsäädännön tasolla, etätyö on myös Kirkon virka- ja työehtosopimuksessa (KirVESTES) pääosin sääntelemätöntä. Työajallisia koskevasta KirVESTES:n 161 §:stä ja sen soveltamisohjeesta löytyy kuitenkin maininta muualla kuin virka- tai työpaikalla tehtävästä etätyöstä. KirVESTES 161 §:n mukaan työaikakorvausten suorittamisen yhtenä edellytyksenä on se, että työ on tehty virka-/työpaikalla tai esihenkilön määräyksestä muualla. Kyseisen pykälän soveltamisohjeen mukaan: ”Jos viranhaltija/työntekijä tekee lisä- tai ylityötä kotona, sen korvaaminen edellyttää lisä- ja ylityömääräyksen lisäksi esihenkilön nimenomaista lupaa tehdä työtä kotona. Lisä- ja ylityön tekeminen kotona voi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti.” Määräys ei siis estä lisä- ja ylityön tekemistä kotona tai muuten etänä, mutta se johtaa siihen, että etänä tehtävästä lisä- ja ylityöstä tulee aina sopia erikseen ja nimenomaisesti työnantajan kanssa. Muita rajoituksia KirVESTES:ssä ei ole asetettu, joten muilta osin kotona tai muuten etänä tehty työ luetaan työaikaan ja siitä maksetaan työaikakorvaukset kuten yleensäkin.

Työajallisessa työssä etätyön tekeminen edellyttää sopimista, eli sekä työnantajan että työntekijän tulee suostua siihen. Yksipuolinen etätyöhön siirtäminen tai siirtyminen ei siis pääsääntöisesti ole mahdollista. Etätyöstä voidaan sopia heti virka-/työsuhteen alkaessa tai myöhemmin sen kestäessä. Etätyösopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Etätyösopimuksessa on hyvä sopia ainakin työntekopaikasta tai sen määräytymisen perusteista, etätyössä tarvittavien välineiden hankkimisesta ja huollosta, etätyöstä aiheutuvien muiden kustannusten korvaamisesta, tietoturvasta, matkustamisesta, osa-aikaisessa etätyössä etätyöpäivistä, sekä etätyösopimuksen päättämismenettelyistä. Lista ei ole kattava ja tarvittavat ehdot riippuvat tilanteesta, joten etätyösopimus on suositeltavaa tarkistuttaa liitossa ennen sen allekirjoittamista. 

Etätyö työajattomassa työssä

Työajattomassa työssä etätyö on lähtökohtaisesti sopimuksenvaraista vastaavasti kuin työajallisessa työssäkin. Työajattomuus ei siis suoraan tarkoita sitä, että työtä saisi valitsemansa ajan lisäksi tehdä valitsemassaan paikassa. Käytännössä näin kuitenkin tulisi olla ja työajattomalle viranhaltijalle tulisi antaa mahdollisuus tehdä etätyötä siinä laajuudessa, kuin se työtehtävien kannalta on mahdollista. Tämä johtuu siitä, että työajattoman työn edellytykset eivät toteudu, jos työnantaja määrää työnteon ajasta ja paikasta.

Työajattomuuden edellytyksenä on työaika-autonomia, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja ei määrää eikä valvo työntekijän työajan käyttöä. Mikäli työnantaja kieltää etätyön tai edellyttää työntekijän työskentelevän tietyssä paikassa tiettyyn aikaan, työaika-autonomiaa ei käytännössä ole. Tällöin työnantaja ensinnäkin määrää työntekijän työajan käytöstä ja toisekseen hyvin suurella todennäköisyydellä myös valvoo sitä. Tällaisessa tilanteessa työntekijä tulisi siirtää työaikaan tai muuttaa työtä ja sen suoritustapoja niin, että työaika-autonomia todella toteutuu.

Teksti Milka Laaka

Kuva Pexels