Seurakunnat ukrainalaisten pakolaisten tukena

0
82

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli kestänyt lähes vuoden, toteutimme Kirkkohallituksen tutkimus- ja koulutusyksikön ja Toiminnallisen osaston Diakonia- ja yhteiskuntayksikön yhteistyönä seurakunnille kyselyn siitä, miten ukrainalaiset on otettu seurakunnissa vastaan.

Hyvin moni ukrainalainen on joutunut pakenemaan kotimaastaan muihin Euroopan maihin vuoden 2022 helmikuussa alkaneen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Sota on kuitenkin alkanut jo vuonna 2014, jolloin Venäjä valloitti osia Ukrainasta itselleen. Moni pakoon lähtenyt jäi lähimaihin, kuten Puolaan ja Moldovaan, mutta moni jatkoi eteenpäin. Suomeen on tullut ukrainalaisia syksyyn 2023 mennessä noin 60 000 henkilöä.

Yhteistyötä eri tahojen välillä

Ukrainalaisten tulo synnytti innostusta auttamiseen seurakunnissa. Ne auttoivat sotaa paenneita ukrainalaisia pakolaisia eri tavoin avun painottuessa erityisesti materiaaliseen ja taloudelliseen tukeen. Myös erilaista vapaa-ajan toimintaa, kuten retkiä, leirejä ja kerhoja, järjestettiin laajasti. Osa seurakunnista organisoi myös materiaalisen avun viemistä Ukrainaan. Ystävätoimintaa, kuljetusapua ja kielen opetusta järjesti noin 20–30 prosenttia seurakunnista. 

Yhteistyötä tehtiin monien kumppaneiden kanssa, erityisesti kunnan, toisten seurakuntien ja järjestöjen (näistä erityisesti SPR) kanssa. Myös ukrainalaisten auttamista varten perustetut yhdistykset olivat tärkeä yhteistyökumppani lähes joka toisessa seurakunnassa. Yhteistyö tiivisti kumppaneiden välistä toimintaa ja mahdollisti moniammatillisen kohtaamisen ja toiminnan. 

Vaikka ukrainalaisten tukeminen seurakunnissa painottuikin diakoniatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten hartioille, olivat muutkin työntekijäryhmät monissa seurakunnissa mukana, esimerkiksi kanttorit järjestivät musiikkitapahtumia Ukrainan hyväksi. Paikoin aiheutti toki harmitusta se, että työ kaatui lähinnä diakoniatyöntekijöiden vastuulle. Esimerkiksi nuorisotyötä tekeviä olisi toivottu mukaan toimimaan ukrainalaisten lasten ja nuorten kanssa sekä suomen kielen kerhoihin.

Vapaaehtoisia isosti mukana

Vapaaehtoisia työskenteli ukrainalaisten tukena yli 70 prosentissa seurakunnista. Vapaaehtoiset toimivat erityisesti humanitaarisen avun jakelussa, arjen toimintojen tukijoina sekä tulkkeina. Vapaaehtoisina toimi myös ukrainalaisia.

Monin paikoin ukrainalaiset saattoivat itse osallistua esimerkiksi avustustoiminnan käytännön organisointiin. Joissakin seurakunnissa ukrainalaisia myös palkattiin esimerkiksi hautausmaalle, tilojen puhtaanapitoon ja kesätöihin.

Vapaaehtoisuuden haasteina näyttäytyivät välillä omaan osaamiseen sopivien tehtävien löytyminen tai vapaaehtoistoiminnan heikko organisointi. Myös myötätuntouupumusta tai muuta väsymystä alkuinnostuksen jälkeen oli havaittavissa.

Ukrainalaiset seurakuntien toiminnassa

Kyselyssä ilmeni, että ukrainalaisia oli saatu mukaan pääosin heille itselleen suunnattuun toimintaan. Yhteiseen avoimeen toimintaan muiden seurakuntalaisten kanssa sekä hengelliseen toimintaan ukrainalaiset osallistuivat useimmissa seurakunnissa satunnaisesti.

Ukrainalaisten osallistumisessa seurakuntien hengelliseen toimintaan painottuivat hartaudet ja ekumeeninen toiminta, erityisesti yhteistyö paikallisten ortodoksiseurakuntien kanssa. Ortodoksisten seurakuntien kanssa järjestettiin yhteistyössä hengellisiä tilaisuuksia, tai luterilaiset seurakunnat auttoivat ukrainalaisia löytämään ortodoksisen hartauselämän piiriin. Yhteinen toiminta paransi myös seurakuntien työntekijöiden välistä yhteistoimintaa joka kolmannessa kyselyyn vastanneista seurakunnissa.

Varsinkin auttamistoiminnan alkuvaiheissa ristiriitoja saattoi syntyä ukrainalaisten ja venäläisen väestön kesken. Suhteissa venäläiseen väestöön oli ilmennyt jonkin verran ristiriitoja yli kolmanneksessa seurakunnista. Kieleen liittyviä ristiriitoja kertoi kymmenesosa seurakunnista ilmenneen paljon. Näitä seurakunnissa pyrittiin ratkaisemaan. Tulkkausta pyrittiin järjestämään tilanteen mukaan ukrainan ja venäjän kielillä.

Tukea pitää jatkaa

Hieman alle viidennes seurakunnista oli sellaisia, joissa maahanmuuttajatyö käynnistettiin vasta Venäjän hyökkäyssodan alettua. Ukrainalaisten kanssa työskentelyn myötä monissa tällaisissa seurakunnissa, joissa maahanmuuttajia ei aiemmin ollut kohdattu juurikaan, maahanmuuttajatyöstä tuli osa vakinaista toimintaa. Maahanmuuttajatyötä jo tehneissä seurakunnissa ei merkittävää muutosta ilmennyt. Lähes puolet seurakunnista kertoikin tehneensä maahanmuuttajatyötä yli kymmenen vuotta.

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo puolitoista vuotta eikä sen loppumisesta ole merkkejä näkyvissä. Tässä tilanteessa on tärkeä pitää kiinni pakolaisia tukevasta toiminnasta edelleenkin. Tärkeää on jatkaa työtä myös muiden pakolaisryhmien kanssa ja varmistaa että se into, joka on kohdistunut ukrainalaisten tukemiseen, koskisi myös muita ryhmiä.

Tutkimusraportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä: https://evl.fi/documents/1327140/0/Ajankohtaisraportteja-3-2023+Seurakunnat+ukrainalaisten+pakolaisten+tukena.pdf/

Linkkiä kyselyyn jaettiin eri kanavissa. Kysely oli auki 2022 ja 2023 vaihteessa. Vastaukset saatiin 101 seurakunnasta, joista 96 oli luterilaisia.