Se oli ihana leiri. Elämäni parasta aikaa. Minulla on ikävä leirikavereita. Nämä kokemukset ovat monen asian yhteisvaikutusta. Leiri- ja retkitoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa huomioidaan sekä osallistujien että työntekijöiden turvallisuus.
Leiriturvallisuuden eteen tehdään paljon töitä ennen leiriä, sen aikana ja leirin jälkeen. Leiriturvallisuus rakentuu moni-ammatillisesta yhteistyöstä ja hyvästä leirityön ammattitaidosta. Siinä on kyse toiminnan laadusta ja palvelutuottajan vastuusta.
Ennakkotyöhön kuuluu leirin henkilöstömitoituksen määrittäminen. Siihen osoitettavat resurssit määritellään jo talousarvion suunnittelun yh-eydessä. Leiripaikan etsiminen ja valinta voivat alkaa useita vuosia ennen varsinaista leiriä. Ne voivat edellyttää useiden vuosien työskentelyä leiriturvallisuuden eteen ja asian viemistä talousstrategiaan.
Turvallisuus korostuu erityisellä tavalla
Leiritoiminnan turvallisuus ei ole erillään muusta toiminnasta. Leiri on seurakunnan toimintamenetelmä, jossa korostuvat fyysinen, henkinen ja hengellinen turvallisuus erityisellä tavalla, koska siellä yövytään. Kirkkohallitus on toimittanut kattavan Turvallinen seurakunta -ohjeistuksen. Leirien turvallisesta järjestämisestä on kattavaa ohjeistusta myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) verkkosivuilla.
Kun retken ja leirin järjestäjänä on seurakunta, leirin turvallisuudesta vastaavat työnantaja ja työntekijät yhteistoiminnassa. Leirin järjestäjän vastuulla on oikea henkilöstömitoitus. Työntekijän asiantuntijarooliin kuuluu leirin henkilöstömitoituksen valmistelu avustajineen. Työnantajan vastuulla on kuunnella asiantuntijan valmistelu ja vastata oikeasuhtaisesta henkilöstön määrästä.
Henkilöstömitoitus – määrä ei korvaa laatua
Henkilöstön mitoitukseen vaikuttavat leiriläisten määrän lisäksi ne erityistarpeet, jotka tulee huomioida turvallisen toiminnan järjestämiseksi. Niihin vaikuttavat leiriläisten ikä ja määrä, fyysinen ja henkinen toimintakyky tai -rajoitteet ja leiriytymisen paikka sekä tiedossa olevat olosuhteet kokonaisuudessaan. Henkilöstön määrästä päätettäessä tulee huomioida myös työntekijöiden osaaminen ja kokemus erityisesti silloin, kun tiedossa on fyysisesti vaativat olosuhteet. Fyysisesti vaativat olosuhteet voivat olla ulkoisia tai osallistujien puutteellisista leiritaidoista johtuvia.
Avustavan henkilöstön osalta määrä ei aina lisää laatua. Kokonaisuutta arvioitaessa ei voi ohittaa lupa- ja valvontaviranomaisen asettamia vaatimuksia. Esimerkiksi leirin uinninvalvojan tulee olla vähintään 18-vuotias. Tätä nuoremmat henkilöt voivat työskennellä täysi-ikäisten valvojien apuna, mutta heillä ei voi olla päävastuuta leiriläisten turvallisuuden varmistamisesta ja pelastustehtävistä.
Leirin johtaja on turvallisuusvastaava
Jokaiselle leirille ja retkelle työantaja määrää ohjelma- ja turvallisuusvastaavan eli leirin johtajan. Leirin johtajan käytännön toimet poikkeavat seurakunnittain. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että johtajalla on todellinen mahdollisuus tehdä turvallisuuteen liittyvää johtamista akuuteissa johtamista vaativissa tilanteissa.
Turvallisuusasiakirjat eivät takaa turvallista leiriä. Ensiaputaitoja, tulityöosaamista ja johtamista pelastusoperaatioissa kaikilla osa-alueilla tulee säännöllisesti harjoitella. Harjoittelun kautta tunnistetaan kriittiset kohdat, kehittämiskohteisiin tehdään koulutussuunnitelma ja osaaminen kaikkineen lisääntyy. Lisäksi läheltä piti -tilanteiden kirjaukset antavat suuntaa leiripaikan kehittämisestä turvalliseksi ihan jokaiselle leiriläisille.
Vaativaa ja kuormittavaa työtä
KNT:n syksyn 2023 jäsenkyselyn perusteella leirityö koetaan tärkeäksi työmuodoksi, mutta sen kuormittavuutta ei riittävästi huomioida. Erityisesti nousi esille riittävän levon puute ja jatkuva valppaana oleminen. Vastaajista 62 prosenttia koki tärkeäksi saada lisää palauttavaa vapaa-aikaa leirityön kuormituksesta. Vapaa-aikasuunnittelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että siirtovapaat ja leirityöaikahyvitysvapaat on sijoitettu pian leirin jälkeen.
Leirin johtajan vastuun merkitys on korostunut, kun työntekijöiden leirityön osaaminen ja leiriläisten leiritaidot ovat heikentyneet. Jäsenkyselyn perusteella johtajalisä ei ole riittävä vastuuseen nähden (59 %) ja työmäärään nähden (25 %). Nykyinen 22,49 euron johtajalisä ei ole riittävä korvaus vastuusta ja työmäärästä, joka leirin ohjelma- ja turvallisuustehtävään liittyy.
Teksti Arja Lusa
Kuva Jyrki Kiukkonen
Leirityössä pitää huomioida työntekijän edellytykset
Työturvallisuuslaki (täsmennetty 1.6.2023) on avainasemassa määrittämässä toimia turvalliseen ja terveelliseen työskentelyyn myös seurakuntien leirityössä. Työntekijöillä on erilaisia edellytyksiä suoriutua työssään, ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa esimerkiksi ikääntyessä. Yleisesti vaikuttavat työsuojeluntoimenpiteet eivät aina ole riittäviä ja työnantajan onkin jatkossa korostetusti otettava huomioon tekijän henkilökohtaiset edellytykset, jotka voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimia, esimerkiksi työn mukauttamista työntekijän edellytyksiä vastaavaksi.
Tässä toimenpiteiden määrittelytyössä työnantajan kannattaa käyttää tukena työterveyshuollon työpaikkaselvitystä ja toimenpide-ehdotuksia. Työnantajan mahdollisuuksiin toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä vaikuttaa luonnollisesti esimerkiksi seurakunnassa työskentelevän henkilöstön määrä. Toimenpiteet eivät saa johtaa muiden työntekijöiden turvallisuuden tai terveyden vaarantumiseen.
Työnantajan tarkkailuvelvollisuutta täsmennettiin, jotta tarve yksilöllisille toimenpiteille havaitaan riittävän ajoissa. Viimeistään nyt on hyvä keskustella työsuojelun yhteistoiminnassa, miten omassa seurakunnassa toimitaan, jotta työnantaja saa tiedon yksittäisen työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta ja onko käytäntöä tarpeen päivittää.
Laadukkaat toimintamallitkaan eivät auta intran kätköissä, jos ihmiset eivät tiedä, osaa tai halua toimia niiden mukaan tai toimintamallit eivät ole toisiinsa yhteensopivia. Jatkuvan parantamisen prosessiin kannattaa panostaa.
Lisää aiheesta:
https://ttk.fi/2023/06/01/tyoturvallisuuslaki-tasmentyi-tyonantajan-velvoitteet-tarkentuivat/
https://tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus
Teksti Elina Ravantti, Työturvallisuuskeskus
Kuva Eemeli Kiukkonen
