Millaista johtamisen ja strategisen toiminnan tulisi olla, jotta se vaikuttaisi tehokkaammin?
Johdetaanko organisaatiotasi määrätietoisesti ja tarkasti kohti tavoitteita? Mikä suunta on ja kuka sitä ohjaa? Mikäli organisaatiosi tai työalasi tavoitteet eivät muistu mieleen, voi päätellä niiden olevan liian epäselvät, ehkä johdollekin.
Johtaja on keskeinen toimija organisaatiossa. Hänen toiminnallaan on suora yhteys kaikkeen. Organisaation ohjaaminen määrätietoisesti kohti tavoitteita on ennen kaikkea organisaation johdon tehtävä. Strategian tulisi olla jokaisen organisaation työntekijän toiminnan ymmärryksessä: Mitä minulta odotetaan, miten päivittäisessä työssäni rakennan osaltani tietä kohti tavoitteita?
Taidokas johtaminen ja strateginen toiminta eivät ole itsestäänselvyys. Vuosittaiset toimintasuunnitelmat- ja kertomukset voivat olla siististi kansioissa, pomo mukava ja työhyvinvointimittarit näyttävät kelvollista, ja silti työyhteisön tavoitteet tai osaava johtajuus voivat olla kadoksissa. Voi käydä niinkin, että työyhteisöllä kyllä on strategia, mutta vähemmän strategista osaamista. Voidaan tehdä ja puuhailla paljonkin, mutta vääriä asioita tavoitteisiin nähden.
Strategia ohjaa suuntaa
Hyvät strategiset päätökset eivät yksin riitä, tarvitaan myös osaavaa toimintaa strategian mukaisesti. Keskitytäänkö organisaatiossa yhä tekemisen määrään vai oikeaan suuntaan kulkemiseen? Kuka kulkua seuraa, kuinka usein ja millaisilla menetelmillä?
Löytyykö joustavuutta muokata strategiaa kesken matkan? Pitkiä perinteitä ja mukavaksi ja tutuksi tulleita työtehtäviä tai työkäytäntöjä tulisi myös voida tarkastella. Miksi toimimme näin? Onko tämä ollenkaan olennaista saati tarpeellista ja tavoitteisiin vievää? Strategian kuuluisi parhaimmillaan olla arjen työväline, joka luo sopivasti kehittämisen painetta.
Suunnan ohjaamista kohti päämääriä
Strateginen johtaminen on suunnan ohjaamista kohti päämääriä, visiota. Strategian tähtäin on tulevaisuudessa, operatiivinen johtaminen on päivittäisen toiminnan johtamista strategian mukaan. Strategisen ja operatiivisen tason on kytkeydyttävä toisiinsa. Kaiken toiminnan tulee nousta strategiasta. Monen osatekijän johtaminen on taitolaji, jossa myös johtamiselta vaaditaan paljon.
Poisvalintojakaan ei saa unohtaa. Karsiminen on tehtävä sieltä, mikä vie pois tavoitteista ja mitä ei strategiasta löydy.
Haastaa kriittiseen työn tarkasteluun
– Strategia on pidettävä mielessä työtä suunniteltaessa ja myös työstä raportoitaessa. Joskus tuntuu, että strategia luodaan liian kaukana käytännön työstä ja painopisteitä ylhäältä määriteltäessä ei tunnisteta tai tunnusteta seurakunnissa tehtävää perustyötä. Hyvä strategia haastaa myös kriittiseen työn tarkasteluun, johtava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm sanoo.
– Organisaatiostrategiassa on merkityksellistä, että tavoitteita ja niihin sisältyviä toimenpiteitä on riittävän vähän, jotta ne voivat elää koko ajan arjessa. Tavoitteet kirkastuvat, kun toimenpiteitä ja niiden onnistumisia voidaan jatkuvasti seurata. Erityisesti diakoniassa joudumme jatkuvasti arvioimaan myös tavoitteiden oikeellisuutta ja tekemään muutoksia toimenpiteisiin yhteiskunnan muuttuessa nopeasti, johtava diakoniatyöntekijä Sannamari Niemi toteaa.
Ei voi ulkoistaa
Työntekijäkokemus, organisaation menestys tavoitteiden saavuttamisessa tai työyhteisön ilmapiiri ovat osaltaan johtamisen sivutuotteita. Taitavassa johtajuudessa työyhteisön voima ja luovuus saadaan esiin ja ohjataan oikeaan suuntaan.
Strategista suunnittelua ja tavoitteiden asettelua ei voi ulkoistaa. Sen on noustava organisaation sisältä ja johdosta. Vain työyhteisön jäsenet voivat tuottaa hiljaista organisaatiotietoa tai luovuuskiteytymiä. Strategiatietoinen ja -taitoinen johtaja tunnistaa tämän aineettoman pääoman ja suuntaa organisaatiovoiman kohti tavoitteita.
Testaa: Miten teillä johdetaan?
- Jokainen tietää, mitä tekee ja miksi.
- Jokainen tietää, miten oma tekeminen liittyy organisaation menestykseen.
- Tiedätkö organisaatiosi vision ja tunnetko strategian (ilman papereiden esiin kaivamista)?
- Mitkä ovat pitkän aikavälin tavoitteet ja prioriteetit ja kuinka tarkat ne ovat? Tarkistetaanko suuntaa tiiviisti, kuljetaanko kohti?
- Miten ennakoidaan tavoitteiden toteutumista ja miten ennakointi vaikuttaa strategian muotoiluun?
- Miten resurssit jakautuvat – aidostiko strategian mukaisesti?
- Millainen johtamiskulttuuri organisaatiossa on? Saako epäkohdista ja kehittämistarpeista puhua? Onko kaikilla samanlaiset vapaudet ja oikeudet? Millaista työntekijäkokemusta työ tuottaa?
- Työhyvinvointikyselyiden sekä asiakkaille tehtävien palaute- ja kausikyselyjen tuloksista tehdään ehdotuksia toimenpiteistä aikataulun kera.
- Kehittämistarpeista ja virheistä halutaan oppia. On luotu tapa kerätä systemaattisesti tietoa, jonka avulla kehitetään toimintaa paremmaksi
- Millaisilla tiedoilla ja tilastoilla resursseihin vaikutetaan? Ovatko tiedot ajantasaisia ja oikein mitattuja?
- Miten vaikuttavuutta arvioidaan?
- Millaiseen suuntaan organisaatiosi kulkee? Onko suunta innostusta, iloa ja inspiraatioita tuottava?
Teksti Leena Kopperi
