Sopimisen tie on aina parempi kuin repimisen tie

0
385

Suomi on toiminut aina parhaiten yhdessä. Yhdessä myös löydämme parhaat keinot, joilla luomme kestävää talouskasvua ja entistä parempaa työllisyyttä. Voisinpa kirjoittaa, että tässä hengessä Suomessa ollaan nyt haasteita ratkomassa.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on paljon asioita, jotka vastaavat myös Akavan tavoitteita. Muun muassa osaamisen merkityksen korostaminen sekä mittavat panostukset TKI-investointeihin ja turvallisuudestamme huolehtimiseen ovat tärkeitä linjauksia.

Tärkeitä ovat myös suuret tavoitteet julkisen talouden suunnan muuttamisesta sekä työllisyysasteen nostosta. Akava allekirjoittaa ne. Tulevaisuuden hyvinvointimme rakentuu osaamiselle, kestävälle talouskasvulle ja työnteolle.

Osaamisen ja kasvun rinnalla muita tärkeitä tulevaisuuden hyvinvoinnin rakennuspuita ovat ihmisten yhdenvertaisuus, työelämän laatu sekä syrjäytymisen ja sosiaali- ja terveysongelmien ennaltaehkäisy.

Tässä tullaan hallitusohjelman ongelmalliseen puoleen. Ihmisten arjen toimeentuloon kohdistuvien leikkausten lisäksi ohjelmasta löytyy suuri määrä työlainsäädännön muutoksia, jotka ovat oikeastaan kaikki yksipuolisesti työntekijän asemaa heikentäviä.

Työmarkkinoiden ja toimeentulon rakenteiden moukaroinnin myötä kaikki ihmiset eivät pysy kyydissä. Polarisaatio, kahtiajakautuminen, pahenee. Jos sisäinen luottamus ja yhteiskuntamme koheesio murentuu, palvelee se ihan muita kuin meitä suomalaisia tai meidän menestystämme globaalissa kilpailussa. 

Työelämäasioihin tasapainoa

Akava vastustaa hallitusohjelmaan kirjattuja työelämän heikennyksiä, kuten lakisääteistä vientialoihin sidottua palkkamallia, määräaikaisuuksien perusteista luopumista ja irtisanomissuojan heikentämistä.

Työelämäasioissa tarvitaan oikeudenmukaisempaa linjaa ja toimivaa kolmikantaista yhteistyötä. Asioiden ratkominen yhteistyössä toisi päätöksentekoon pitkäjänteisyyttä ja sitouttaisi tehtyihin valintoihin yli vaalikausien.

Veimme pääministeri Petteri Orpolle lokakuussa Akavan vetoomuksen, jossa esitimme ehdotuksia hallitusohjelman työelämäkokonaisuutta tasapainottaviksi elementeiksi. Näin asioissa päästäisiin fiksusti eteenpäin, kestävää työelämää rakentaen.

Sopimisen tie on aina parempi kuin repimisen tie. Harkitseva ja kuunteleva eteneminen on aina fiksumpaa kuin kovakorvainen kiireellä runnominen. Hallituksella onkin vielä mahdollisuus välttää työmarkkinatilanteen vakavampi kriisiytyminen ja ryhtyä aitoon vuoropuheluun.

Tilanteen kiristyessä olemme kuitenkin Akava-yhteisössäkin joutuneet pohtimaan ja valmistelemaan työelämäheikennyksiin liittyen erilaisia vastatoimia. Pidämme ehdottoman ensisijaisena neuvottelujen ja sopimisen tietä, mutta varaudumme myös ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumiseen. Näin kaikki liittomme pääsevät päättämään mahdollisista vastatoimista.

Parannetaan työelämää, ei huononneta

Akava on pitänyt työttömyysturvan kannustavuuden lisäämistä tärkeänä. Olemme olleet valmiita esimerkiksi harkittuihin ansiopäivärahan enimmäiskestoon kohdistuviin uudistuksiin ja ehdottaneet turvan enimmäismaksuajan porrastamista työhistorian mukaan. Nyt tulossa olevien leikkausten mittaluokka on kuitenkin liian suuri ja kohdistuu jo valmiiksi heikossa asemassa olevaan joukkoon.

Samaan aikaan hallitus vielä vähentää työnantajan osallistumista työntekijöiden osaamisen kehittämiseen lakkauttamalla aikuiskoulutustuen. Ennen nykytuen lakkauttamisesta tilalle olisi saatava uusi malli, joka parantaa työskentelyn rinnalla tapahtuvan jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja täydentäviä koulutustarpeita.

Työttömyys- ja sosiaaliturvan suhteettoman kovilla leikkauksilla ajetaan ihmisiä ottamaan vastaan myös koulutustaan vastaamattomia ja entistä palkkatasoaan huomattavasti matalapalkkaisempia töitä. Selvästikään ei ole hahmotettu, kuinka paljon heikennykset vaikuttavat esimerkiksi yksinhuoltajaperheisiin. Tasa-arvovaltuutettu toi myös äskettäin esille, miten hallituksen esittämät muutokset työttömyysturvaan osuvat monilta osin erityisesti naisiin.

Hallituksen monet toimet ovatkin suoraan tai välillisesti heikentämässä tasa-arvoa. Eri toimenpiteiden vaikutuksista samapalkkaisuuteen tulisikin tehdä perusteelliset vaikutusarviot ennen päätöksiä, eikä tehdä niitä silmät ummessa. Kunnianhimoisen tavoitteen tulisi olla kuroa sukupuolten välinen palkkaero nykyisestä 15,7 prosentista 10 prosenttiin hallituskauden aikana.

Takapajulan piirteitä

Työelämän epävarmuutta ollaan lisäämässä mahdollistamalla määräaikaisten työsopimusten solmiminen vuodeksi ilman erityistä perustetta sekä työntekijöiden irtisanominen entistä kevyemmin perustein. Huonosti johdetuille työpaikoille on vaarassa syntyä pelon ilmapiiri. Samalla kun asiantuntijatyön osuus jatkaa kasvuaan, on Suomeen tulossa työlainsäädännön takapajulan piirteitä. Kehitys on täysin nurinkurinen.

Jo puolet uusista työsuhteista on jo nyt määräaikaisia ja määräaikaista työtä tekevät etenkin nuoret naiset sekä työelämäänsä aloittavat nuoret. Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden kohdalla voimme puhua jo kriisistä. Jo valmiiksi epävarmuudessa työskentelevien aseman heikentäminen ei palvele ketään.

Hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta jää kaukaiseksi haaveeksi ilman panostuksia työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Ilman työelämän laatuun panostamista työkyvyttömyyden miljardiluokan lasku jatkaa kasvuaan ja työurien pidentäminen takkuaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu tärkeä tavoite työpahoinvoinnista aiheutuvien sairaus-

poissaolojen puolittamisesta. Akavalla on tarjota tähän myös konkreettisia keinoja, keskeisimpinä työturvallisuuslain uudistaminen ja asetus psykososiaaliseen kuormitukseen puuttumisesta.

Teksti Maria Löfgren, Akavan puheenjohtaja

Kuva Pexels