Työnvaativuuden pitää näkyä euroissa

0
428

Diakonian virkoihin ei riitä enää hakijoita, sillä koulutetut ammattilaiset menevät mieluummin muualle töihin. Ongelman ytimessä on palkkaus, joka ei yllä vastaamaan työn vaativuutta. Haminassa palkkojen vaativuusryhmän korottaminen onnistui. Miten se tehtiin?

Puhelimeen vastaa Haminan seurakunnan johtava diakonian viranhaltija Mari Höfer. Äänessä on tyytyväisyyttä ja iloa. Sinnikäs ja perusteellinen työ palkkojen nostamiseksi ylempään vaativuusryhmään on saatu päätökseen.

– Aloin jo kaksi vuotta sitten puhua siitä, että diakoniatyön vaativuus on alueellamme noussut ja palkkoja pitäisi nostaa. Viime vuonna käynnistimme prosessin, johon johtotaso oli jo osannut varautua. Vuoropuhelu sujui hyvin, Höfer kertoo.

Liikkeelle paneva voima oli rekrytoinnin vaikeus. Hakijat menivät naapurialueelle, jossa palkan vaativuusryhmää oli jo nostettu.

– Kilpailimme samoista työntekijöistä ja myös meillä työn vaativuus oli kasvanut. Oli aika lähteä viemään asiaa eteenpäin.

Johtava diakoniatyöntekijä Mari Höfer päätti laittaa pyörät pyörimään. Hänen tiiminsä työntekijöiden palkkaa saatiin korotettua.

Tukea liitosta

Höfer teki tarkan selvityksen perusteista, jotka osoittivat työn vaativuuden kasvaneen. Tukea hän sai Diakoniatyöntekijöiden Liiton asiamieheltä Marko Pasmalta.

– Sain liitosta kannustusta sekä ihan faktaa siitä, miten monessa seurakunnassa oli jo siirrytty ylempään vaativuusryhmään. Sain apua vaativuuksien ja perusteiden sanoittamisessa sekä peilipintaa tekstin selkeyteen ja sisältöön, Höfer kertoo.

– Olen tosi iloinen, kun Marko antoi aikaansa tälle asialle. On hienoa, että liitto haluaa näin vahvasti tukea meitä palkkauksen saamiseksi ylöspäin vastaamaan työn vaativuutta. Koen, että liiton antama tuki vahvisti minua viemään asiaa pontevasti eteenpäin.

Tavoite eteni maaliin asti ja vaativuusryhmä saatiin nousemaan tasolle 503. Työntekijöille palkannousu merkitsi konkreettista työn vaativuuden muutoksen tunnistamista.

– Korotus on ollut positiivinen ja nostattava asia koko tiimille. Itse koen, että työtehtäviini kuuluu nähdä tiimin etu ja toimia siten, että he saavat työn vaativuuden mukaista palkkaa. Se on velvollisuuteni esihenkilönä.

Palkkaus alle mediaanitason

Kun Kirkon työmarkkinalaitokselta kysyy yhteenvetoa seurakuntatyötä tekevän diakoniatyöntekijän peruspalkasta, saa katsottavaksi 2022 kesäkuun tilaston – tuoreempia tietoja ei tipu. Peruspalkka on tuon tilaston mukaan 2537 euroa.

Diakoniatyöntekijöiden palkat ovat pääosin vaativuusryhmissä 502 ja 503. Noin 48 prosentilla palkka on vaativuusryhmässä 502, jolloin vähimmäispalkka on noin 2600 euroa. Vaativuusryhmässä 503 on noin 35-40 prosenttia diakoniatyöntekijöistä. Heidän vähimmäispalkkansa on noin 2733 euroa. 

Kokemus- ja muut lisät toki nostavat palkkaa, mutta niihinkin vaikuttaa vaativuusryhmä: Mitä korkeampi vaativuusryhmä, sitä korkeampia ovat myös lisät.

Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion mediaanipalkka Suomessa on noin 3 411 euroa kuukaudessa. Kun suomalaiset palkansaajat järjestetään palkan suuruuden perusteella jonoon, diakoniatyöntekijät sijoittuvat keskeltä katsottuna peräpäähän.

Näin siis on, vaikka diakoniatyöntekijät ovat AMK-tasoisesti koulutettua väkeä.

Vaativuudenmuutos näkyväksi

Haminan esimerkki osoittaa, että vaativuusryhmän huolellinen tarkistaminen kannattaa. Palkkoja on mahdollista nostaa, kun perusteet ovat kohdillaan.

– Prosessi lähtee liikkeelle siitä, että keskustellaan tehtävänkuvasta. Onko se ajantasalla, vastaako se työtä, ovatko palkkauksen perusteet kunnossa? Jos työn vaativuus on kasvanut, asiaa pitää lähteä viemään eteenpäin. Vaativuuden kasvun pitää näkyä myös euroissa, liiton asiamies Marko Pasma sanoo.

Hän kehottaa pitämään silmät ja korvat auki palkkauksen suhteen. Työn vaativuus on saattanut muuttua jo muuallakin, esimerkiksi naapuriseurakunnassa. Liitosta saa ajankohtaista dataa palkkaperusteiden tueksi.

– Autan tehtävien vaativuuden sanoittamisessa ja avaamisessa, jotta työnantaja huomaa, mistä on kyse. Vaativuudenmuutos pitää tehdä näkyväksi. En sano, mikä vaativuusryhmän pitäisi olla, mutta annan avaimia sen arvioimiseen, Pasma kertoo.

Hän muistuttaa, että kyseessä ei ole tehtävän muutos vaan nimenomaan vaativuuden muutos.

– Jos työnantaja tulkitsee kokonaisuutta liian suppeasti, uudet perusteet on hyvä tuoda esiin. 

Lähteet: Kirkon työmarkkinalaitos, stat.fi

Teksti Tiina Usvajoki

Kuva Pexels

————-

”Pulaa hakijoista on kaikissa tehtäväryhmissä”

Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulista tunnistaa rekrytointiongelmat. Kysyimme häneltä myös palkkauksesta.

On yleisestä tiedossa, että vakituisiin diakonian virkoihin on vaikea löytää päteviä työntekijöitä. Mistä arvelet tämän johtuvan?

– Diakoniatyöntekijöiden koulutus mahdollistaa hakemisen moniin tehtäviin myös kirkon ulkopuolella. Työmahdollisuuksia sotesektorilla on runsaasti. Seurakuntia ei välttämättä koeta kiinnostavina ja hyvin johdettuina työpaikkoina.

Ovatko rekryongelmat lisääntyneet?

– Pulaa hakijoista on kaikissa tehtäväryhmissä, ei pelkästään diakoniatyössä. Rekryongelmat usealla kirkon alalla ovat lisääntyneet muutaman viimeisen vuoden aikana.

Mitä ajattelet palkkauksen merkityksestä virkojen vetovoimaan?

– Palkkauksella on merkitystä. Seurakuntien palkat saattavat olla matalampia kuin sotesektorilla. Toisaalta sotesektorin korkeampi ansiotaso saattaa osin selittyä esimerkiksi vuorotyöllä. Rahapalkan ohella huomioita tulisi kiinnittää myös työnantajan kustantamiin koulutusmahdollisuuksiin, jotka kirkossa ovat hyvät.

Turkuun on ollut vaikeaa saad vankilatyötä tekeväa diakonian ammattilaista. Onko palkkaus tehtävän vaativuuden mukainen?

– Vankiladiakoneja on Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa kolme. Palkkaus on käsittääkseni yhdenmukainen kaikissa viroissa. Työn vaativuus arkkihiippakunnassa on huomioitu siten, että palkan lähtötaso on 503+50 prosenttia. 

Vaativuusryhmän 503 peruspalkan päälle tulee 50 prosenttia 503:n ja seuraavan vaativuusryhmän (601) välisestä erotuksesta.Vankilatyön luonne on vaativa ja kuormittava.

————

Kommentti vankiladiakonin palkkaan

Vankilassa diakoni ja pastori tekevät pääsääntöisesti samanlaista työtä vankien, heidän omaistensa ja vankilan henkilöstön kanssa. Vankilapastoreiden palkka on yleensä vaativuustason 14 mukaista (RiseVES), joka vastaa kirkon vaativuusryhmää 602.

Vankiladiakonien palkkaus on jäädytetty 503 tasolle, jolloin vähimmäispalkkojen ero on yli 600 euroa kuukaudessa. On tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän vastaista, että kapitulit ylläpitävät näin suurta palkkaeroa. Työnantaja ei voi perustella huonoa palkkausta sillä, että näin muutkin tekevät, koska se kuulostaa jo palkkakartellilta. Rekrytointiongelman perimmäinen syy eli matala palkkaus on tunnistettava myös kapituleissa.

Teksti: Marko Pasma

—————

Palkantarkistuksen ABC

•     Kun tehtävä muuttuu, työnantajan on huolehdittava, että tehtävänkuvaus päivitetään. Ajantasainen ja oikein tehty tehtävänkuvaus on perusta palkkauksen arvioimiselle.

•     Tehtävässä tapahtuneesta muutoksesta voi kertoa työnantajalle esihenkilö, työntekijä itse tai JUKOn luottamusmies.

•     Muutos voi olla myös tilapäinen, esimerkiksi toisen viran tehtävien määräaikainen hoitaminen.

•     Tehtävän muutosten lisäksi huomio tulee kiinnittää vaativuuden kasvuun ja kirjata se näkyväksi.

•     Tehtävän muututtua on arvioitava tehtävän vaativuus uudelleen ja määritettävä palkkaus muuttuneen vaativuuden mukaiseksi.

•     Peruspalkan määrittelyssä on huomioitava kaikki palkanosat eli vähimmäispalkan lisäksi myös vaativuusosa ja erityinen osa.

•     Palkantarkistusesitys viedään joko palkka-asiamiehelle tai palkkatyöryhmään, jos sellainen on seurakuntaan perustettu. Esityksen voi tehdä esihenkilö, työntekijä itse tai JUKOn luottamusmies.

•     Työntekijä voi saada apua palkka-asiansa edistämiseen JUKOn luottamusmieheltä tai liitosta.

       Teksti: Marko Pasma

—————

Kolme prosenttia tyytyväisiä

•     Diakoniatyöntekijöiden Liiton kyselyssä 97 prosenttia diakoniatyöntekijöistä piti työtään merkityksellisenä, mutta vain kolme prosenttia piti palkkausta riittävänä. Vastaajat kokivat, että juuri työn vaativuuden kasvu ei näy palkassa.

•     Pois lähtemistä kirkon tehtävistä suunnitteli 20 prosenttia vastaajista. Lähtöä viiden vuoden sisällä piti todennäköisenä 43 prosenttia vastaajista.

Lähde: Tiina Laine