Ajankohtaista neuvotteluista

546
13533

Vuoden 2015 palkantarkistukset ovat tulleet voimaan 1.8.2015. Viranhaltijan elokuun palkkaan tulee työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 % palkankorotus peruspalkkaan.

Vuoden 2016 palkkaneuvottelut ovat vielä kirkon sektorilla kesken. Neuvottelujen takaraja on 29.9.2015. Työmarkkinaosapuolet pääsivät 15.6.2015 neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta yhdellä vuodella. Ratkaisu nostaisi palkkoja 16 euroa kuukaudessa kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Kirkon sektorin neuvottelutilanteen tekee haasteelliseksi se, että elokuussa 2013 syntyneen työllisyys-ja kasvusopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu, että vuoden 2016 palkantarkistukset kohdennetaan harkinnanvaraiseen palkanosaan. Työmarkkinaosapuolten kesäkuun neuvottelutulos on kuitenkin luonteeltaan yleiskorotus. Harkinnanvarainen palkanosa on käytössä vain joka neljässä seurakunnassa.

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen oli pettymys Akavalle ja sen jäsenliitoille. Yhteiskuntasopimusta koskevat neuvottelut kariutuivat siihen, ettei päästy yhteisymmärrykseen mistä neuvotellaan. Työmarkkinaosapuolten neuvottelutoiminnassa jokainen järjestö on itsenäinen toimija. Maan hallitus ei neuvotteluosapuoli vaan se voi omalla toiminnallaan mm. veroratkaisullaan tukea neuvottelutoimintaa. Työmarkkinoilla neuvottelutuloksen syntyminen edellyttää, että jokaisen neuvottelutoimintaan osallistuvan tulee se hyväksyä. Yhteiskuntasopimusta koskenut neuvotteluyritys päättyi siihen, että SAK ilmoitti, ettei se lähde neuvottelemaan tilanteessa, jossa maan hallitus on osoittanut neuvottelutuloksen 5 % palkan alennuksen.

Palkansaajajärjestöille vaikeinta oli se, että maan hallitus antaa työmarkkinaneuvottelijoille tehtävän saada työntekijöiden palkkakustannuksia pienennettyä 5 % vuositasolla. Tämä tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan ja liittyy maan kilpailukyvyn heikkenemiseen. 5 % yksikkötyökustannusten leikkaamisella olisi ollut 0,5% vaikutus kestävyysvajeen pienentämisessä.

Maan hallituksella ei ole kuitenkaan realistista käsitystä siitä miten työmarkkinat toimivat ja miten erilaisia työaika-ja sopimusjärjestelmiä on olemassa. Kun pääministeri Sipilä esille 5 % tavoitteen kilpailukykyloikan saavuttamiseksi työajan pidentämistä sadalla tunnilla vuodessa, oli kysyttävä kaksi olennaista kysymystä. Mitä työajan pidentäminen tarkoittaa työajattomassa työssä? Miten hengellisen työntekijöiden työajan pidentää Suomen kilpailukykyä? Työajattoman työaikaa voi pidentää vuositasolla vain vähentämällä loma-ja vapaapäiviä. Toiseksi kirkon työntekijöiden työajan lisäämisellä ei lisätä vientituotteiden kilpailukykyä.

Puhtaasti kirkon työntekijöiden näkökulmasta katsottuna yhteiskuntasopimuksen raukeamisella ei ole suurta merkitystä. Maan hallitus tulee pyrkimään tavoitteeseen toista kautta. Palkkakustannusten pienennystavoitteesta ei ole luovuttu vaan hallitus esittämään uudet keinot ja niissä neuvotteluissa ei ole mukana palkansaajajärjestöt. Kun esitys tulee sisältämään työelämäheikennyksiä, niissä kuullaan palkansaajajärjestöjä, mutta päätöksen tekoon ne eivät vaikuta. Tämän vuoksi Akava olisi halunnut jatkaa neuvotteluita.

Kirjoitettu 28.8.2015.