Kohdataan

510
10796

Toisen ihmisen kohtaaminen on ihmisyyttä syvimmillään. Jokainen meistä ymmärtää kohtaamisen omalla tavallaan. Ihminen, joka on saanut lämpimän hymyn, lohduttavan kosketuksen, on tullut kohdatuksi. Toiselle se ei ehkä olisi riittänyt. Kappaleen matkaa vierellä kulkemista, asioiden puntarointia ja pohtimista, olisi ollut tarpeeksi.

Ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen ollessaan yhteydessä seurakuntaan. Oman elämän todellisuus saa uusia näkökulmia. Kohtaaminen tapahtuu siellä, missä ihmiset liikkuvat, viettävät omaa elämäänsä ja arkeaan. Oman tarinan jakaminen tuo lähelle, synnyttää luottamusta.

Kyse ei ole siitä, mikä on riittävästi tai mikä on tarpeeksi. Kyse on siitä, onko meillä aikaa kohdata ihminen. Hänen huolensa, surunsa, ongelmansa, ilonsa ja arjen kysymyksensä. Onko meillä aikaa ja onko meillä rohkeutta mennä siihen tiettömään maastoon, joka voi olla täynnä yllätyksiä? Diakoniatyöntekijänä minulla on ollut, on ja tulee aina olemaan tärkeää se, että minulla on aikaa ihmiselle. Mikään syy ei ole tarpeeksi hyvä, ei lähimaillekaan, sanoa, en ehdi, mutta kahden viikon päästä olisi aikaa. Kaksi viikkoa on lyhyt aika ehkä minulle, mutta ikuisuus toiselle.

Minä olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut kohdata ihmisen, jolla oli aikaa. Hänellä oli aikaa kuunnella itkuni, tuskani, ja minä tunsin tulleeni kohdatuksi ihmisenä. En sosiaalityöntekijän asiakkaana tai diakoniatyöntekijän tilastona, vaan ihmisenä. Se jätti lähtemättömän jäljen, ja sitä haluan itsekin jakaa.

Ihminen on tärkein. Lämmin sana, arka kosketus, halaus, se on enemmän kuin matkalaukullinen kultaa. Kulta himmenee, arvo romahtaa, mutta ihmisyyden syvin olemus, toisten kohtaaminen, on arvo, joka ei ole pörssiin sidottu eikä tilastoon merkitty.

Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa meitä rakastamaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme kuin itseämme. Mitä siihen enää voi lisätä!

Siellä missä murretaan leipää,
siellä missä osaton
tulee osalliseksi
siellä Sinun läsnäolosi
on tullut todeksi.
Siellä missä käsi tarttuu käteen
ja lämpö virtaa
ihmisestä toiseen,
siellä Sinä olet.
Siellä missä Sinä olet,
ei vaadita, pyydetä eikä
arvioida,
siellä rakastetaan sellaisena.

Marketta Lahdenmaa
diakonissa,
Sastamalan seurakunta
marketta.lahdenmaa@evl.fi

JAA
Edellinen artikkeliAjankohtaista neuvotteluista
Seuraava artikkeliMiten meni?

510 KOMMENTIT

JÄTÄ VASTAUS