Kevätlukukausi vielä ja sitten valmistun – kunhan opinnäytetyö valmistuu ajallaan. Osalla teistä valmistuminen on myös nurkan takana, toiset puolestaan palaavat muistoihinsa kymmenien vuosien päähän. Vastahan ne opinnot alkoivat, sanon minä. Mutta jos mietin kolmen vuoden mittaista taivalta, niin onhan tässä tosiaan tullut jotain opittuakin. Opinnot ovat antaneet hyvän tietopohjan, mutta harjoitteluissa ja kesätöissä on tehty suurin ammatillinen kasvu. Näissä tilanteissa opittu tieto ja käytäntö kohtasivat ja syntyi monia ahaa-elämyksiä.
Haluan kiittää kaikkia seurakuntia, jotka ottavat työyhteisöönsä harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Teidän ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus kasvaa työntekijöinä turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Oppiminen ei kuitenkaan ole seurakuntien vastuulla vaan opiskelijoilla täytyy olla halua oppia. Opiskelijat, olkaa aktiivisia ja hyödyntäkää tilaisuutenne. Kesätyöhaku on jo joissakin seurakunnissa mennyt, mutta hakuja on edelleen auki. Toisilla teistä on kevään aikana harjoittelu, jossa saatte kasvaa ja edetä omaa tahtia. Olkaa rohkeita ja hakekaa harjoitteluihin ja kesätöihin myös vieraisiin seurakuntiin. Kokemuksesta voin sanoa, että uudessa ja vieraassa seurakunnissa oppii eniten.
Olen opintojen aikana tutustunut kahteen itselleni vieraaseen seurakuntaan. Olin aktiivinen ja hain harjoittelupaikkaa kiinnostavasta seurakunnasta. Sain sieltä paikan ja päädyin tekemään harjoitteluaikanani pääosin varhaisnuorisotyötä. Tämän harjoittelun jälkeen koitti kesä ja päädyin toiseen hyvin erilaiseen seurakuntaan, jossa työni oli suurimmaksi osaksi rippikoulutyötä ja rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä. Tässä seurakunnassa pääsin tutustumaan myös diakoniatyöhön, mikä antoi minulle uusia näkemyksiä. Tämä puolen vuoden kaari opetti minulle paljon seurakuntatyöstä ja itsestäni. Olin aktiivinen, oma-aloitteinen ja avoin uuden oppimiselle. Tehkää te samoin!
Se, että tekee harjoittelussa tai kesätöissä parhaansa, kasvattaa ihmisenä ja työntekijänä. Paljon puhutaan myös siitä, että nämä tilanteet antavat mahdollisuuden saada jalkaa oven väliin, ja sehän pitää paikkansa. Voit saada puhelun, jossa sinulle tarjotaan sijaisuutta. Itselleni kävi näin, ja saan olla siitä #kiitollinensiunattuonnellinen.
Oppiminen on elinikäinen prosessi eikä se suinkaan pääty valmistumiseen. Opiskeluaikana luodaan perusta, mutta oikealla asenteella työssään oppii uutta vielä kahdenkymmenen vuodenkin päästä. Tämä lehtikin toimii oppimisen mahdollistajana.
Heidi Saari
puheenjohtaja,
opiskelijat@knt.fi
