Asiamiesten kuukausipalaveri on alkamassa. Mojovat leivokset odottavat tarjottimilla isojen kahvikupposten vieressä. Tunnelma on katossa ja tilanne on asianmukaisesti jaettu somessa.
– Kyllä kelpaa. Palaveritarjoilu lähentelee jo täydellisyyttä, toteaa Marko ja tarkistaa samalla viestit.
Tero nauttii jo omaa leivostaan särpien päälle isoja siemauksia kahvistaan. Leivos on syntisen hyvää.
– Nyt se myrkyn lykkäs, tuhahtaa Marko.
– Saatiin viesti, että tarjoilut ovat liian ylellisiä. Tällaisista herkuista ei ole sovittu. Pitäisi olla se tavanomainen pulla.
– Eihän! Kyllähän tämä leivos voidaan tulkita aivan tavanomaiseksi… tai no… ainakin tavallaan tavanomaiseksi… noh… leivokseksi, sopertelee Tero yrittäen keksiä oikeita sanoja taivaalliselle herkulle.
– Tästä tuli sitten huomautus molemmille. On kuulemma mahdollista saada sama kirjallisenakin, jos on tarvis, Marko sanoo.
Tulipa tukalat paikat
Salamannopeasti asiamiesten ilmeet muuttuvat vakaviksi. Lasittuneet silmät etsivät hapuillen turvaa, johon takertua. Kahvilan notkuvat tiskit kermaleivoksineen ja erikoiskahvit lukuisine makusiirappeineen eivät kuitenkaan suo kaivattua lohtua tilanteeseen. On tapahtunut ylilyönti.
– Tulipa tukalat paikat. Mahtaako tästä saada jopa potkut, Tero kysyy.
– Kylläpä elämä voikin romahtaa hetkessä taivaasta maan pinnalle, Marko huokaisee.
Asiamiehet perehtyvät pikaisesti säädöksiin ja löytävät mainintoja varoituksesta, mutta huomautuksesta ei tunnu tekstiä löytyvän. Molemmille on kuitenkin selvää, että kyseessä on jokin työnjohdollinen menettely.
Kyllä tätä asiaa täytyy selvittää oikein asiantuntijavoimin, toteavat asiamiehet ja soittavat liittojen lakimiehelle Jouni Heinolle.
Asiantuntija vastaa
– Varoitukseen liittyvien käytäntöjen tulee olla yhdenvertaisia koko henkilöstölle, lakimies Jouni Heino sanoo
Mistä on kyse, jos kirkon viranhaltija saa huomautuksen, vakavan huomautuksen tai kirjallisen huomautuksen?
– Huomautus on työnjohdollista ohjausta, eikä sen eri muodoilla ole oikeudellista eroa. Kirjallisesti annettuna se voidaan tarvittaessa todentaa. Kirkkojärjestyksessä ei ole enää mainintaa huomautuksesta.
Viranhaltija tai työntekijä voi saada myös varoituksen. Mistä siinä on kyse?
– Myös varoitus on työnjohdollinen toimenpide ja siitä on maininta sekä kirkkolaissa että työsopimuslaissa. Varoituksen tarkoituksena on ilmoittaa viranhaltijalle ja työntekijälle, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään. Näin annetaan myös mahdollisuus korjata menettelyä. Varoitukseen liittyvien käytäntöjen tulee olla yhdenvertaisia koko henkilöstölle.
Mitä voi tapahtua, jos viranhaltija tai työntekijä ei noudata annettua huomautusta tai varoitusta?
– Huomautuksella voidaan kertoa, että jos työntekijän toiminnassa ei tapahdu muutosta, voi seurata varoitus. Huomautus ei kuitenkaan ole pakollinen esivaihe varoitukselle. Varoitus on yleensä edellytys mahdolliselle myöhemmälle irtisanomiselle.
Mitä viranhaltija tai työntekijä voi tehdä, jos hän kokee, että huomautus tai varoitus on annettu väärin perustein?
– Varoitukseen samoin kuin huomautukseen voi antaa vastineen. Varoituksen asiallisuus ja sen perusteen kestävyys punnitaan vasta mahdollisen myöhemmän irtisanomisoikeudenkäynnin yhteydessä, jos sellaiseen tilanteeseen päädytään.
Teksti Tero Fleminch ja Marko Pasma Kuva Ilari Huhtasalo
