Ilmajoen seurakunnan talousjohtaja Antti Viita ja diakoniatyöntekijä Liisa Rintakallio kertovat, mitä he ajattelevat neljän taloustoimiston yhdistymisestä.
Lapuan hiippakunnassa polkaistiin vuoden 2014 alussa käyntiin pienten seurakuntien taloustoimistojen yhdistäminen. Aluksi yhdistyivät Ilmajoen ja Kuortaneen taloustoimistot. Myöhemmin mukana seurasivat Alavus ja Isokyrö. Neljän muuttuminen yhdeksi sujui vauhdikkaasti.
– Alkuunpaneva voima oli Kirkon palvelukeskus eli Kipa, jonka tiedettiin vähentävän työtehtäviä taloustoimistoissa. Yhdistymisen valmisteluaika oli varsin lyhyt, joten pieniä mutkia oli matkassa ennen kuin asiat alkoivat sujua, talousjohtaja Antti Viita Ilmajoen seurakunnasta kertoo.
Palvelu pelaa
Henkilöstö on ottanut muutokset Viidan mukaan myönteisesti vastaan.
– Palvelu onnistuu yhä laadukkaasti. Taloushallinnosta vastaava työntekijä on paikalla jokaisessa seurakunnassa säännöllisesti. Ihmiset voivat hoitaa asioita kasvokkain myös yhdistymisen jälkeen.
Seurakuntalaisetkin ovat olleet tyytyväisiä. Talousjohtajan korviin ei ole alkutotuttelun jälkeen kantautunut negatiivista palauteta.
– Asiat sujuvat hyvin. Se on tärkeintä.
Vaikutukset näkyvät
Yhdistyminen ei ole johtanut irtisanomisiin. Henkilöstöä on vähentynyt lähinnä eläköitymisen seurauksena. Väen väheneminen ja toiminnan tehostaminen on tuonut myös säästöjä.
– Olemme säästäneet taloushallintokuluissa merkittävästi. Ilmajoen taloushallinto pyörii 25 prosenttia aiempaa halvemmalla, ja Kuortaneella prosenttiosuus on vielä isompi.
Antti Viita näkee, että muutosten ansiosta kirkon monet muut palvelut on voitu pitää nykyisellä tasolla.
– Tämän kaltaisilla yhdistymisillä haetaan säästöjä juuri siksi, että kirkon tärkein tehtävä eli toiminta ihmisten parissa pysyisi ennallaan, vaikka käytössä oleva veropotti pieneneekin koko ajan. Säästöt ovat varmistaneet sen, että esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyöstä ei ole tarvinnut supistaa.
Ilmajoen seurakunnan diakoniatyöntekijä Liisa Rintakallio sanoo, että taloustoimistojen yhdistyminen ei ole näkynyt hänen käytännön työssään juuri lainkaan.
– Toki katson asiaa vain Ilmajoen näkökulmasta. Jossakin toisessa seurakunnassa tämä saatetaan nähdä erilaisessa valossa.
Rintakallion mukana yhdistämishanke herätti heti alkujaan mielenkiintoa ja myönteistä uteliaisuutta. Seurakunnissa ymmärrettiin, että taloustoimistoja yhdistämällä haetaan synergiaetuja.
– Kaikki yhdistämishankkeessa mukana olevat seurakunnat ovat itsenäisiä toimijoita. Mukaan lähdettiin vapaaehtoisesti ja odottavalla mielellä.
Ei lisäkäsiä
Taloustoimistojen yhdistyminen ei ole tuonut lisäkäsiä diakoniatyöhön. Samalla aikataululla ja työmäärällä painetaan kuin ennenkin.
– Meillä ei kuitenkaan ole ollut henkilöstövähennyksiä, mikä on hyvä asia tässä taloustilanteessa. Mielestäni asiat ovat tällä hetkellä hyvin. Toki olemme tietoisia siitä, että seurakunnan varat eivät todennäköisesti tästä enää kasva, Rintakallio sanoo.
Hän painottaa, että jos jostain pitää tulevaisuudessa säästää, oikea kohde ei ole diakonia- tai nuorisotyö.
– Auttamistyötä ja ihmisten arjessa mukana olemista pitää olla jatkossakin.Seurakunnassa tarvitaan monenlaista osaamista, mutta mielestäni diakoniatyö on keskeinen osa seurakunnan toimintaa. Sitä on pidettävä jatkossakin yllä ammattilaisten voimin.
Teksti Tiina Usvajoki
Kuvat Hannu Keränen ja Ilmajoen seurakunta
