Uusi työaikalaki (872/2019) on astunut voimaan 1.1.2020. Edellytykset työajattomuudelle ovat erilaiset kuin vuoden 1996 laissa.
Kaikilta työajan ulkopuolelle jääviltä edellytetään, että heillä on tosiasiallinen mahdollisuus päättää työajastaan eli työaika-autonomia. Lisäksi soveltamisalapoikkeukset ovat muuttuneet. Kirkolliskokouksen 1998 päättämä kirkon työaika-asetus on kumottu. Tämän vuoksi työajattomuuden edellytykset on arvioitava kunkin viranhaltijan kohdalla uudestaan.
Kirkon työaika-asetuksella työajattomia viranhaltijoita ja työntekijöitä ovat kirkossa olleet diakonian, nuorisotyönohjaajan, varhaiskasvatuksen ohjaajan viranhaltijat sekä hengellisen työn virkasuhteiset kesätyöntekijät. Nämä henkilöstöryhmät lähtökohtaisesti katsotaan kuuluvaksi työaikalain piiriin.
Vuoden 2020 alusta voimaan astunut työaikalaki on yleislaki, jota on lähtökohtaisesti noudatettava kaikissa palvelussuhteissa, myös kirkon palvelussuhteissa. Kuitenkin viranhaltija tai työntekijä, joka voi päättää itse työajastaan eli jolla on työaikalain tarkoittama työaika-autonomia ja johon voidaan soveltaa jotakin työaikalain 2 § mukaista soveltamisalapoikkeusta, voi olla työaikasääntelyn ulkopuolella. Soveltamisalapoikkeus mahdollistaa edelleen uskonnollisia toimituksia tekevien pappien ja kanttorien jäävän työaikasääntelyn ulkopuolelle, mutta ei kategorisesti kaikkia näihin ammattiryhmiin kuuluvia viranhaltijoita. Jos työntekijä ei voi päättää työaikansa määrästä ja sijoittelusta itse eikä häneen voida soveltaa mitään työaikalain soveltamisalapoikkeuksista, häneen tulee soveltaa työaikaa. Tarkastelu tulee tapahtua virkakohtaisesti eikä kategorisesti ammattiryhmittäin.
Vanha työaikalaki on voimassa siirtymäsäädöksen mukaan 31.3.2020 saakka. Siihen asti on mahdollista noudattaa voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten säännöksiä työajattomuudesta. Työajattomuuden edellytykset tulee olla tarkistettuina 1.4.2020 alkaen. Viranhaltijalle on kirkkolain 6:18 § ja työntekijälle työsopimuslain 2:4 § nojalla ilmoitettava, mihin soveltamisalapoikkeukseen viranhaltijan/työntekijän työajattomuus perustuu.
Nykyisin mahdollisia työaikajärjestelmiä, joihin hengellisen työn viranhaltijat voidaan siirtää kirkon sopimuksessa, ovat yleistyöaika ja toimistotyöaika. Moduulityöaika ei ole työaikalain mukainen työaikajärjestelmä. Se on KirVESTESin sisältämä kokeilu, josta on voitu tehdä paikallinen sopimus.
Työaikalain soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan viranhaltijoiden osalta hallinto-oikeudessa ja työntekijöiden osalta käräjäoikeudessa. Viranhaltijan/työntekijän kuulumista työaikalain soveltamisalaan ei voida sitovasti ratkaista kirkon virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolten välisissä paikallis- tai keskusneuvotteluissa.
Uudesta virka- ja työehtosopimuksesta neuvotellaan parhaillaan. Virka- ja työehtosopimuksella ei voida sopia työajattomuudesta työaikalaista poiketen. Työaikalain soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan viranhaltijoiden osalta hallinto-oikeudessa ja työntekijöiden osalta käräjäoikeudessa.
Teksti Arja Lusa
