Vaikeimman kautta vai neuvotellen ja sopien?

0
1323

Lakko voi kuulostaa sopimattomalta toimintatavalta kirkon töissä. Toisaalta työntekijöiden kuulee sanoittavan, että se olisi vihdoinkin mahdollisuus näyttää työnantajalle ärtymys kehnoista työn tekemisen ehdoista.

Virka- ja työehtosopimusneuvottelut on kirkon sektorilla käynnissä. Tammikuussa sekä Kirkon työmarkkinalaitos että työntekijäliitot kertoivat toisilleen yleiset neuvottelutavoitteensa. Joskus nämä tavoitteet ovat aluksi niin etäällä toisistaan kuin itä on lännestä. Neuvotteluja käydään pitkälle kevääseen. Tämän vuoden neuvotteluja kuvataan yleisesti ja myös kirkon sektorilla poikkeuksellisen vaativiksi, onhan keskusteluissa KiKy-tunnit, työaikakysymykset, palkankorotukset ja muut tekstitavoitteet. Mikä neuvoksi, jos työntekijäpuoli neuvottelujen jälkeenkin näkee, että työnantajan ehdotuksia ei kerta kaikkiaan voi hyväksyä ja neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan?

Kukaan ei lakkoile ilkeyttään

Onko lakko kuin muumilaakson Mörkö, joka jäädyttää kaiken mihin koskee? Tältä ainakin vaikuttaa, kun katsoo lakonuhan alla työnantajapuolen kommentointia, jossa mahdollisen lakon seuraukset lasketaan aina yläkanttiin. Kertooko työtaistelun voimasta jotain se myllytys, jolla lakkoa demonisoidaan?

Lakko on työntekijöiden laillinen ja voimakas keino vaikuttaa lukkiutuneeseen neuvottelutilanteeseen. Tietenkin lakolla on taloudellisia vaikutuksia ja palvelutason heikennyksiä yrityksille ja julkiselle sektorille. Se olisi erityisesti kirkolle myös mainehäviö ja viesti neuvottelu- sekä työolosuhteista. Mikä olisi vaihtoehtoinen painostuskeino? Pidätetäänkö porukalla hengitystä, kunnes työnantaja muuttaa mielensä? Lakko on äärikeino, joka on mahdollinen vain sopimuksettomana aikana. Se on työntekijöiden puolustustoimenpide, jos neuvotellen ei päästä hyväksyttävissä olevaan neuvotteluratkaisuun. Lakko ei ole hyökkäysase, sillä huomennakin neuvotellaan.

Mahdollinen lakko voi koskea eri työntekijäryhmiä tai työnantajayksikköjä tai tiettyjä avainryhmiä. Lakon pituus voi olla yksi päivä, kuten vuoden 2018 yliopistolakossa tai enemmän. Jos kirkon sektorilla uhkaa lakko, tiedotetaan siitä lakon piiriin kuuluville jäsenille sekä kerrotaan lakon syistä, käytännön järjestelyistä ja aikataulusta. Lakko ei tule kenellekään yllätyksenä. Lakon ajalta liitot maksavat lakkoavustusta.

Vahva tuki jäseniltä

Akavan kirkon sektorin liitot kysyivät vuoden 2019 puolella jäsenten mielipiteitä työtaistelutoimiin osallistumisesta ja lakkovalmiudesta. Kyselyn perusteella jäsenet eivät pitäneet lakkoa mahdottomana asiana ja työtaistelutoimenpiteille tuli vahva tuki. JUKOn kirkon neuvottelukunta on asettanut Keskuslakkotoimikunnan, jonka tehtävänä on ollut valmistella mahdollisia työtaistelutoimenpiteitä ja JUKOn Kirkon neuvottelukunnan hyväksymän lakko-ohjeistuksen. Samanlaisia valmisteluita on tehty myös JUKOn kunta-, valtio- ja yliopistosektorilla. Lakkoon ei kukaan pyri, mutta siihen on oltava valmius, jos tilanne niin vaatii.

Ensisijainen tarkoitus on aina päästä neuvotteluratkaisuun neuvotellen ja sopien. Toisin kuin usein halutaan väittää, ammattiliitot tuntevat vastuunsa varsin hyvin. Tästä viestivät myös varsin maltilliset ensimmäiset neuvotteluratkaisut teknologiateollisuuden puolella, joissa turvattiin lähinnä ostovoiman suotuisa kehitys. Työehtosopimuksessa osapuolet sitoutuvat yhdessä sovittuihin ehtoihin ja sen voimassa olon aikaiseen työrauhaan. JUKOn neuvottelutoimintaa kuvaavat hyvin hashtagit #neuvotellen ja #sopien.

Lakkoa ja työtaistelu-toimenpiteitä avaavia kirjoituksia on aikaisemmin julkaistu Dinossa 4/2018 ja 2/2019 sekä Cruxissa 3/2018 ja 3/2019. Tämä on sarjan kolmas ja viimeinen artikkeli.

Teksti Tiina Laine