Etsiessäni aihetta tähän tekstiin törmäsin kahteen ajankohtaiseen asiaan: koronaan ja kirkollisen median ääripäihin Sadinmaahan ja Räsäseen. Muitakin oli, mutta nämä kaksi herättivät eniten tunteita. Ensimmäisen kohdalla ajattelin: Ei taas! Jälkimmäisen kohdalla kysyin: Miksi?
Diakoniatyössä olen kohdannut monia ilmiöitä, joista olisi ollut syytä nostaa meteliä ja tehdä sitä paljon opinnoissa peräänkuulutettua vaikuttamistyötä. Intoa olisi. Mahdollisuuksia harvoin. Esteenä on sopivan väylän puute tai byrokratia. Joku astuu jonkun varpaille ja se on sopimatonta. Kirkossa kumarrellaan, pyllistely kielletty.
Mediassa äänessä ovat usein kirkkohierarkian ylärappusilla huitelevat papit ja piispat. He työskentelevätkin elämän ääripäissä: kasteessa ja kuolemassa. Nykypäivänä naimisiinmeno on melko radikaali teko, joten menköön sekin ääripäänä.
Diakonia- ja nuorisotyö ovat tekemisissä alun ja lopun väliin jäävän ajan kanssa. Se suttuinen, mutkikas, pakahduttava ja ihana aika, jota yleisesti kutsutaan elämäksi. Todellinen sankaruus, taistelutahto, realismi, inhimillisyys ja armollisuus löytyvät sieltä.
Silti puhe köyhyydestä, turvaverkon väliinputoajista, perhe-elämän haasteista tai koulupudokkaista ei näy uutisotsikoissa samassa määrin. Arkirealismi ei edusta hyväksyttävää hyvän tai pahan ääripäätä vaan nostattaa tuntemattoman pelkoa. Se pitää äkkiä mitätöidä. Realismia edustavat somekommentoijat vaiennetaan ääripäiden toimesta.
Keskikaistan työntekijänä tämä herättää turhautumista, kiukkua ja syvään tunnehermoon osuessaan raivoa. Mihin katoavat ne tuhannet äänet, joilla olisi eniten ruohonjuuritason kokemusta keskusteltaessa tasa-arvoisesta maailmasta, toimivista hyvinvointipalveluista ja yhteisestä vastuusta? Pelkäämmekö mekin valtavirtaa ja olemme siksi hiljaa?
Vai voiko mitään sanoa ilman, että itsestä tulee pian ääripään huutelija? Onko keskikaistalla mahdollisuus? Toivon, että olisi. Minusta ruohonjuuritasolla on paljon fiksuja ihmisiä töissä.
Nim. Yks keskikaistan Johanna
Johanna Lehmusmies johanna.lehmusmies@evl.fi
