Korona-aika on tuonut korostuneesti esiin joitakin työelämän varjopuolia. Haasteet vuorovaikutustaidoissa sekä halussa ja kyvyssä käydä keskustelua vaikeista ja monimutkaisista asioista on käynyt entistä vaikeammaksi.
Työpaikan ihmisten yhteisistä tunnetaidoista syntyy tunneilmasto, joka voi olla turvallinen ja inspiroiva – tai jotain ihan muuta. Kun asiat ovat kunnossa, jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä ääneen ja hankaliakin asioita voi nostaa esiin, sanoo psykologi ja työyhteisövalmentaja Iida Mäkikallio. Haastan Dinon lukijat tekemään tänä syksynä yhden tunneilmastoa parantavan teon työpaikalla.
Hyvän työpaikan tunneilmastoon kuuluu myös tunne arvostuksen kokemuksesta ja asiantuntijuuden tunnistamisesta. Tämän lehden kolumnissa Johanna Lehmusmies kirjoittaa osuvasti, että ”diakoniatyössä olen kohdannut monia ilmiöitä, joista olisi ollut syytä nostaa meteliä ja tehdä vaikuttamistyötä. Intoa olisi. Mahdollisuuksia harvoin. Esteenä on sopivan väylän puute tai byrokratia. Joku astuu jonkun varpaille ja se on sopimatonta. Mediassa äänessä ovat usein kirkkohierarkian ylärappusilla huitelevat papit ja piispat”.
Tämä syksy on yhden historiallisen uuden alun aika. Ensimmäistä Kirkon nuorisotyön päivää vietetään 17.10. Päiväksi valikoitui ensimmäisen nuorisonohjaajakurssin aloituspäivä vuodelta 1949. Päivä muistuttaa ammatillisen nuorisotyön alkamisesta. Tarve tällä päivälle on tullut vahvasti KNT:n jäsenten toiveesta ja tarpeesta saada tilaa nostaa esille nuorisotyötä ja sen tekijöitä.
Tänä vuonna päivä sijoittuu kirkkovuoden sunnuntaille, jonka aihe on Kristuksen lähettiläät. Nuorisotyönohjaajat toimivat Kristuksen lähettiläinä kirkon monilla työpaikoilla ja kristillisissä järjestöissä. Kirkon nuorisotyön päivän viettäminen on yksi tunneilmastoteko. Aika näyttää, millaisia sankaritarinoita ensimmäisestä Saagan päivästä on jälkipolville kerrottavana.
Arja Lusa toiminnanjohtaja, KNT arja.lusa@knt.fi
Kuva Seppälän Valokuvaamo Netta Hautamäki
