Hop, hop, aikaa ei ole hukattavaksi!

0
851

Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimiin pitää ryhtyä välittömästi, jos tavoitteen saavuttaminen halutaan pitää elossa. Mitä kirkon ja seurakuntien pitäisi tehdä?

Laura Riuttanen seuraa ilmastostrategian toteutumista. Kuva Veikko Somerpuro

Ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta on ollut johtamassa kirkon energia- ja ilmastostrategian laatimista. Hän on myös mukana seurantaryhmässä, joka seuraa strategian toteutumista. Strategia saatiin kasaan kolmisen vuotta sitten. Edistysaskeleita on otettu, mutta eteneminen on ollut hidasta.

– Alkuun on päästy. Seurakunnissa on tehty päästökartoituksia ja tueksi on tarjottu energianeuvontaa. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä, Riuttanen vahvistaa.

Strategiassa asetetut tavoitteet koskevat sekä koko kirkkoa että jokaista seurakuntaa. Kirkon hiilineutraalius vuonna 2030 tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kahta asiaa: kirkon kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet 80 prosentilla vuoden 2018 tasosta ja loput 20 prosenttia kompensoidaan. Sama kunnianhimoinen tavoite on myös kunnilla ja kaupungeilla.

Ylätason päätökset eivät riitä

Laura Riuttasen mukaan energia- ja ilmastostrategia on otettu seurakunnissa pääosin positiivisesti vastaan. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa päätösten tekemisellä on jo kova kiire. Aikaa on enää noin kahdeksan vuotta.

– Seurakunnat ovat itsenäisiä toimijoita. Niissä pitää kokoontua miettimään, mitä juuri meidän seurakunnassa tehdään tavoitteen saavuttamiseksi.

Suurin osa seurakuntien päästöistä tulee kiinteistöjen lämmittämisestä. Jotta tavoite hiilineutraalista kirkosta toteutuu, öljylämmityksestä pitäisi luopua kokonaan 2025 mennessä. Seurakuntien tulisi siirtyä fossiilittomiin energianlähteisiin myös sähkön kulutuksessa. Lisäksi ruoan ja liikkumisen ilmastoystävällisyyteen pitäisi kiinnittää huomiota kaikessa toiminnassa.

– Ei riitä, että päätöksiä tehdään ylätasolla kuten esimerkiksi Kirkkohallituksessa. Seurakunnat pitää saada aktiivisesti mukaan ilmastotoimiin, sillä päätökset ovat monien toimijoiden yhteispeliä. Ihan samoja asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyviä valintoja tehdään myös kotitalouksissa päivittäin.

Tukea ja määrärahoja saatavilla

Kirkolla on noin 6 000 rakennusta ja 170 000 hehtaaria metsää. Sen päästöratkaisuilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Ei ole samantekevää, millä kirkon kiinteistöt lämpenevät tai miten kirkon metsävarantoja käytetään.

– Erityisesti metsät herättävä voimakkaita tunteita. Se on ymmärrettävää, sillä niihin liittyvät päätökset ovat niin voimakkaasti sidoksissa tuloihin. Nyt kirkon metsävarat on kartoitettu ja Kirkkohallitukselta tulee suosituksia seurakuntien metsien hoitamiseen siten, että niiden arvo myös hiilinieluina paranee.

Riuttanen korostaa, että seurakuntia ei jätetä yksin ilmastotoimien kanssa. Niiden toteuttamiseen luvataan määrärahaa ja neuvontaa.

– Monet ilmastotoimet tarkoittavat isoja investointeja. Niihin on saatavilla tukea. Tärkeintä on, että seurakunnat yhteiskunnallisesti vaikuttavana tahona alkavat toimia päästöjen vähentämiseksi.

Nuoriso- ja diakoniatyö näköalapaikalla

Laura Riuttanen näkee kirkon nuoriso- ja diakoniatyön oleellisena palasena tavoitteiden toteutumisessa. Molemmat työalat tukevat kaikkien seurakuntalaisten mukanaoloa muutoksessa.

– Nuoria huolettaa ilmastoasiat, ja he tunnistavat vastuunsa. On tärkeää tarjota heille vaikuttamisen keinoja seurakunnissa, Riuttanen sanoo.

Diakoniatyössä ollaan aitiopaikalla tarkastelemassa ilmastotoimien oikeudenmukaista toteutumista, sillä diakonian ammattilaiset vastaanottavat myös hiljaisemman kansanosan ajatuksia.

– He kuulevat ruohonjuuritason ääntä, kuten vaikkapa keskustelua bensan hinnan vaikutuksista ihmisten talouteen. 

Teksti Tiina Usvajoki

Suurin osa seurakuntien päästöistä tulee kiinteistöjen lämmittämisestä. Ylivieskan kirkon rakennusratkaisut tukevat ekologisen ja energiatehokkaan rakentamisen tavoitteita.
Kuva Henna Rahkonen

5 kovaa tavoitetta

1. Vähennetään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä

Öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2025 mennessä.

Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön käytöstä luovutaan vuoteen 2025 mennessä.

Seurakunnat selvittävät rakennustensa energiankulutuksen ja kirjaavat sen Basis-järjestelmään vuoden 2020 loppuun mennessä.

Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan.

Kirkkohallitus tarjoaa seurakunnille energianeuvontaa.

Vähällä käytöllä olevista tiloista luovutaan ja tilojen yhteiskäyttöä lisätään

2. Vähennetään toiminnan hiilidioksidipäästöjä

Kirkossa siirrytään kestäviin hankintoihin muun muassa osallistumalla ilmastoystävällisiin yhteishankintoihin.

Kirkon toiminnassa suositaan ilmastoystävällistä ruokaa. Ruokahävikkiä vähennetään.

Kirkossa suositaan vähäpäästöistä liikkumista ja mahdollisuuksia etäosallistumiseen parannetaan.

Lentämistä vähennetään ja siitä aiheutuvat ilmastopäästöt kompensoidaan.

Kaikissa tiekirkoissa on sähköauton latauspiste 2021.

Kirkon sijoitustoiminnassa huomioidaan ilmastotavoitteet. Kirkko ei tee suoria sijoituksia fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin.

3. Päästöt kompensoidaan

Selvitetään mahdollisuudet niiden ilmastopäästöjen kompensointiin, joita ei ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää vähentää muilla keinoilla.

Kartoitetaan seurakuntien omistamien maiden (erityisesti metsien ja soiden) tila hiilivarastoina sekä arvo hiilinieluina vuoden 2020 loppuun mennessä.

Laaditaan suunnitelma ja annetaan suositus, jonka avulla seurakuntien metsiä hoidetaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävästi siten, että niiden tila myös hiilivarastoina ja arvo hiilinieluina paranee.

4. Kirkko vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana

Kirkko rohkaisee ja haastaa viestinnässään ja toiminnassaan jäsenensä mukaan ilmastotyöhön ja hiilineutraaliustavoitteisiin.

Rippikouluun osallistuneet tiedostavat ilmastovastuunsa.

Rippikoulut toteutetaan ympäristöystävällisesti (Vihreät riparit -kriteerit).

Kirkko vaatii päättäjiltä rohkeita ilmastotoimia.

Seurakunnat tekevät yhteistyötä toisten seurakuntien, kuntien, kaupunkien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kirkko edistää globaalia ilmasto-oikeudenmukaisuutta.

5. Seurakunnat sekä kirkon keskushallinto ovat sitoutuneita ilmastotyöhön

Kaikki seurakunnat toteuttavat kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteita.

Kirkkohallitus osoittaa riittävät resurssit näiden ilmastotavoitteiden toteutumisen seurantaan ja seurakuntien ilmastotyön tukemiseen. Kirkkohallitukseen nimetään koordinaattori ja osoitetaan työlle riittävät taloudelliset resurssit.

Kirkkohallitus tuottaa toimintamallin, jossa seurakuntalaiset ja paikalliset toimijat kutsutaan etsimään paikallisia ratkaisuja hiilineutraaliuteen.

Kaikilla seurakunnilla sekä tuomiokapituleilla ja Kirkkohallituksella on Kirkon ympäristödiplomi 2025.

Tavoitteiden toteutumista ja riittävyyttä arvioidaan vuosittain.

Lähde: Laura Riuttanen, Hiilineutraali kirkko 2030


Saana Hilvo kannustaa pieniin ja suuriin ilmastotekoihin.

Vihreät riparit on ajan hermolla

Vihreät riparit -toimintamallin tavoitteena on vahvistaa kristillistä ympäristökasvatusta, ekoteologiaa ja kestävää elämäntapaa.

– Vihreät riparit kannustaa kestävään elämäntapaan niin yksittäistä rippikoululaista, isosta kuin työntekijääkin. Samalla Vihreät riparit -toimintamalli kriteereineen ja periaatteineen kannustaa seurakuntia kohti hiilineutraaliutta, asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta sanoo.

– On tarpeellista kuulla kaikenikäisiä mietittäessä seurakuntien ilmastotoimia ja -tavoitteita. Lasten ja nuorten kuuleminen on ehdottoman tärkeää, koska erityisesti heidän tulevaisuuteensa liittyviä päätöksiä teemme nyt. Pelkän kuulemisen sijaan kannustan kuitenkin seurakuntia ottamaan lapset ja nuoret mukaan ilmastoimien suunnitteluun ja toteutukseen, Pulkkinen jatkaa.

Saana Hilvo on ollut isosena Vihreällä riparilla Malmin seurakunnassa.

– Kaikki pienetkin teot ilmaston hyväksi ovat tärkeitä. Ihan jo sillä on vaikutusta, että ostaa asioita käytettynä. Isompia arjen ilmastotekoja ovat mielestäni kasvispainotteinen, jopa vegaaninen ruokavalio sekä liikkuminen julkisilla, kävellen tai pyörällä. Ja tietenkin se, että kannustaa muitakin ympäristöystävällisempään elämään!