Mitä minä tuon työyhteisöön?

0
228

– Jokainen on vastuussa työpaikan ilmapiiristä. Rikas ja monipuolinen tunneilmasto luo edellytyksiä hyvälle työyhteisölle, tunnetaitovalmentaja, psykologi ja tietokirjailija Jarkko Rantanen sanoo.

Jarkko Rantanen Emergy Oy:stä on tunnettu erityisesti tunteita koskevan tiedon hyödyntämisestä työelämässä. Hyvinvoivaa työyhteisöä voidaan rakentaa. Se vaatii Rantasen mukaan jokaisen työyhteisön jäsenen sitoutumista. Hän on kehittänyt työelämään toimivia tunnetaitojen kehittämisen ohjelmia, osallistunut aihetta koskeviin tutkimushankkeisiin ja valmentanut lukuisia yrityksiä kohti parempaa ja tuloksellisempaa tunneilmastoa.

– Jokainen on vastuussa tunneilmaston rakentamisesta, vaikka toki johdon ja esihenkilöiden vastuu on suurin. Heidän toiminnallaan on valtava merkitys. Haluaisin kuitenkin siinä mielessä vapauttaa johtajia, että eivät he ihan yksin ole vastuussa työpaikan tunneilmastosta. Hyvä henkilöstö haastaa myös johtoa ja kannustaa heitä lähtemään mukaan tunneilmaston rakentamiseen. Jokaisen tulisi kysyä, mitä minä tuon tähän työyhteisöön. On tärkeää luoda tiloja, jossa voidaan ottaa puheeksi epäkohtia, Rantanen tähdentää.

Psykologinen turvallisuus

Työyhteisössä tulisi Rantasen mukaan olla tilaa monenlaisille tunteille.

– Hyvässä työyhteisössä positiivisia tunteita on selkeästi enemmän. On naurua, iloa, uteliaisuutta työtä kohtaan, jakamista ja keskustelua. Välillä tulee turhautumisia ja riittämättömyyden tunteita, suututtaa ja on harmituksia. Tärkeää olisi, että niitä voidaan käsitellä ja puhua niistä.

Rantanen kannustaa puhumaan, ottamaan asioita hyvällä tavalla puheeksi ja tarvittaessa hyödyntämään ulkopuolisen apua vaikkapa työterveyshuollosta. Hän muistuttaa, ettei ole yhdenlaista tunneilmastoa ja työyhteisöä. Hyvän tunneilmaston merkki on psykologinen turvallisuus.

– Aitous, rehellisyys ja persoonallisuuden salliminen ovat tärkeitä asioita. Vaikka työyhteisö olisi viilattu kuntoon, mutta psykologinen turvallisuus puuttuu, on vaikea saada rakennettua huipputiimiä.

– Hyvässä työyhteisössä uskaltaa tuoda rakentavasti erilaisia esityksiä ja haastaa työkavereita kehittämään työtä ja omaa yhteisöä. Silloin ollaan kiinnostuneita työstä ja tehdään hyvällä ja kunnianhimoisella otteella asioita.

Epäkohdat ja ongelmat puheeksi

Toimivan työyhteisön rakentamiseen tarvitaan jokaista. Pahinta on Rantasen mielestä passiivisuus ja kyynisyys.

– Se luo ilmapiirin, missä ei reagoida mihinkään. Uteliaisuus on vaihtunut kyynisyyteen. Tällaisessa ilmapiirissä työntekijöistä tulee helposti minimin tekijöitä, eikä edes yritetä luoda uutta.

Huono tunneilmasto totta kai syö työyhteisöä. Ongelma pitäisi tunnistaa ja tunnustaa, sekä tarttua tilanteeseen.

– On kyllä aika absurdia, jos vain kyräillään ja yritetään jatkaa ikään kuin kaikki olisi hyvin. Vaatii kaikilta rohkeutta ottaa epäkohta ja ongelma puheeksi. Olen huomannut, kuinka suuri helpotus seuraa, kun ongelmista päästään keskustelemaan, uskalletaan kysyä ja hyväksyä tilanne ja siihen liittyvät tunteet.

Innostusta ei voi Rantasen mukaan pakottaa, vaan sitä pitäisi useammin herätellä uteliaisuuden kautta. Silloin kun työyhteisössä tunneilmasto on kunnossa, työntekijät mielellään antavat myös itsestään enemmän oman työyhteisönsä eteen.

– Tulisi löytää, mikä työyhteisössä on mielenkiintoista. Pitäisi olla kiinnostunut  myös siitä, mitä toiselle kuuluu. Jos joku asia on huonosti, pitää korjata puitteet. On kyse varsin yksinkertaisista asioista.

Alaistaidoilla on merkitystä

Alaistaitojen merkitystä on Rantasen mukaan syytä korostaa. On valitettavan tuttua, että muutaman ihmisen negatiivinen asenne pilaa työpaikan ilmapiirin.

– Jos johtaja yrittää kehittää ja luoda toimintaa eteenpäin ja minä en osoita mielenkiintoa, olen vain kriittinen, en kyllä tee johtamista kovinkaan helpoksi, Rantanen kuvaa.

Halventava ja negatiivinen ajattelu luo nopeasti myrkyllisen ilmapiirin työyhteisöön.

– Ei ole normaalia ajattelua, että menisin työpaikalle tahallani pilaamaan monen päivän omalla toiminnallani. Silloin olisi tärkeää katsoa käytöksen taakse ja miettiä, mistä käytös johtuu.

Näin vaikutat tunneilmastoon

1.  PUHU

Vaihda kuulumisia ja puhu rehellisesti. Kritiikkiä on syytä jakaa rakentavasti.

2.  HUOMIOI

Sano ääneen arvostuksesi ja huomioi työkaverisi pienetkin arkiset onnistumiset positiivisella palautteella.

3.  KIINNOSTUS-UTELIAISUUS-INNOSTUS

Kiinnostumalla työstä ja työkavereista kasvatat yhteistä uteliaisuutta uusien mahdollisuuksien luomiseen. Se vie kohti innostunutta ilmapiiriä.

Jarkko Rantasen kirjallista tuotantoa:

Rantanen, Leppänen, Kankaanpää (2020): Johda Tunneilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. AlmaTalent.

2019: Lahtinen, Anuliisa & Rantanen, Jarkko: Tunnetaidot opetustyössä. Opas haastaviin tilanteisiin. PS kustannus

Rantanen, Jarkko: Vaikuta Tunteisiin! – Lisää voimaa tekemiseen. Talentum, 2013.

Rantanen, Jarkko: Tunteella! – Voimaa tekemiseen. Talentum, 2011

Airo, Juha-Pekka, Rantanen, Jarkko & Salmela, Timo: Oma ura, paras ura. Talentum, 2008

Teksti Hanna Kärsämä ja Hannu Keränen

Pikkukuvat  Hannu Keränen