Kirkon alalla 80 prosenttia kokee työkykynsä hyväksi

0
426

Keva seuraa julkisen alan työhyvinvointia joka toinen vuosi tutkimuksella, jossa on mukana kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon alan eri ammattialojen työntekijöitä.

Työhyvinvointia vuonna 2022 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että samalla kun valtaosa julkisen alan työntekijöistä kokee fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, henkiset voimavarat heikkenevät edelleen monella alalla.

– Uusimpien tutkimustulosteen mukaan kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt tasaisesti vuodesta 2016 alkaen. Henkisen työkyvyn ongelmat ovat yleisimpiä ammateissa, joissa työ on henkisesti ja fyysisesti vaativaa ja mahdollisuudet vaikuttaa työhän ovat heikot. Näin on esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla, Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että kirkon alalla 80 prosenttia työntekijöistä kokee henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Kirkon sisällä erot ammattialojen sisällä ovat myös hyvin pieniä.

Kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt tasaisesti.

63 prosenttia kokee työilmapiirin hyväksi

Työyhteisöt ovat merkittävä voimavaratekijä työhyvinvoinnin kannalta.

– Työyhteisöjen ilmapiiriin ollaan julkisella alalla tyytyväisiä. Lähes kolme neljästä kokee työyhteisönsä ilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi. Lähes jokainen saa työhönsä tukea ja apua työtovereiltaan, mutta alle puolet on sitä mieltä, että työyhteisössä keskustellaan avoimesti mielenterveyteen liittyvistä asioista, Pekkarinen huomauttaa.

Kirkon alalla työilmapiirin koki hyväksi vain 63 prosenttia vastaajista. Hautausmaatyöntekijöistä 18 prosenttia ja seurakuntatyötä tekevistä 16 prosenttia koki, ettei työilmapiiri ole hyvä.

Esihenkilöihin ollaan yhä tyytyväisiä

Pekkarisen mukaan työntekijöiden tyytyväisyys esihenkilöiden toimintaan on säilynyt koronapandemian aikana. Noin kaksi kolmesta kuntien, hyvinvointialueiden ja kirkon alan työntekijöistä sekä kolme neljästä valtion työntekijästä kertoo olevansa tyytyväinen esihenkilönsä toimintaan. Tätäkin useampi kokee toiminnan tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi.

Työhyvinvointitutkimus osoittaa, että osaaminen ja merkityksellisyys korostuvat työkyvyn voimavaratekijöinä. Julkisen alan työntekijät kokevat edelleen, että oma osaaminen suhteessa työn vaatimuksiin on hyvällä tasolla. Työ koetaan kautta koko julkisen alan työpaikkojen hyvin merkitykselliseksi ja tärkeäksi ja kokemus on säilynyt vuodesta toiseen. Kolme neljästä julkisen alan työntekijästä tuntee työssään innostusta ja työniloa.

Nuoret kaipaavat tukea

Tutkimus kertoo, että julkisella alalla nuorten työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky eivät ole aiempien vuosien tasolla. Poikkeuksellinen vuosi saattoi olla osalle nuorista työntekijöistä ja uusille työyhteisön jäsenille vielä vaikeampi kuin tavallinen vuosi. Kunta-alalla ja valtion virastoissa nuoret arvioivat esihenkilötyötä aiempaa kriittisemmin. Yhä useampi alle 30-vuotias kaipasi esihenkilöltään tukea ja apua sekä palautetta siitä, miten on onnistunut työssään.

– Kokemus esihenkilön palautteen sekä tuen ja avun antamisesta on säilynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna pääosin ennallaan, sanoo Pekkarinen.

Esihenkilötyötä haastavat nyt useat muutokset. Koronapandemia, maailmantilanne ja hyvinvointialueuudistus. Esihenkilöt kokevatkin työssään muuta henkilöstöä useammin aikapaineita. Tästä huolimatta työntekijöiden arviot esihenkilöistä eivät keskimäärin ole heikentyneet.

Tyytyväisyys esihenkilöstön johtamistapaan ja toiminnan tasapuolisuuteen sekä oikeudenmukaisuuteen.

Lähteet: Julkisen alan työhyvinvointi 2022 tutkimusraportti, Kevan sivuilta löytyvät tutkimusjohtaja Laura Pekkarisen videot tutkimuksen keskeisistä tuloksista

Teksti Hanna Kärsämä | Kuvat KEVA, Kirkon kuvapankki / Juuso Westerlund