Työelämä ja läheisestä huolehtiminen haastaa hyvinvointia 

0
141

Joka kolmas työssäkäyvä pitää huolta läheisestään ansiotyön ohella. Työn ja läheishoivan täyttämä arki voi olla kuormittavaa ja heijastua omaan jaksamiseen. Huoli läheisestä on läsnä työpaikalla, ja vapaa-aika täyttyy herkästi muiden kuin omien tarpeiden täyttämisestä. Tilanteeseen voi saada helpotusta työelämän joustoista.

Muistisairaan vanhemman soittelu, psyykkisesti sairaan lapsen edunvalvonta tai sairaalasta kotiutetusta puolisosta huolehtiminen ovat monen työssäkäyvän läheishoivaajan arkipäivää. Työn ja läheishoivan yhteensovittaminen koskettaa jo 700 000 eli joka kolmatta työssäkäyvää. Erityisesti läheishoiva koskee työssäkäyviä naisia, sillä keski-ikäisistä naisista yli puolella on kotitalouden ulkopuolisia hoivavastuita.

– Monet huolehtivat läheisestään ilman läheishoivaajan statusta, jossa auttaminen koetaan luontevana osana ihmissuhdetta. Vaikka läheishoivaa tehdään monesti puhtaasta rakkaudesta ja halusta huolehtia läheisestään, monelle hoivarooli voi kaatua esimerkiksi palveluiden toimimattomuuden vuoksi, Anna-Maria Kuri Läheisenä työelämässä -hankkeesta kertoo.

Läheishoivaajan rooli tulee usein elämään muiden, jo olemassa olevien elämänalueiden rinnalle ja vaatii aina sopeutumista. Uudessa tilanteessa omat tunteet ja tarpeet voivat jäädä toissijaisiksi. Työssäkäynnin ja läheishoivan yhteensovittaminen heijastuu arjen kokonaiskuormitukseen, jolloin vaarana on uupuminen.

– Kuormittuminen saattaakin ennen työpaikkaa näkyä kotona jaksamattomuutena, huonotuulisuutena tai uniongelmina.

Työ voi toimia läheishoivaajalle myös voimavarana tarjoten läheishoivaajille onnistumisen, innostuksen sekä merkityksellisyyden tunnetta.

– Kohtaamamme läheishoivaajat kuvaavat työn olevan ’henkireikä’ sen toimiessa tärkeänä vastapainona läheisestä huolehtimiseen. Taloudellisen turvan lisäksi työ luo mahdollisuuden muun muassa itsensä kehittämiseen ja sosiaalisiin suhteisiin, Kuri painottaa.

Työn joustot avuksi

Työelämän joustot helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista, lisäävät hyvinvointia sekä työssäjaksamista. Käytetyimpiä työn joustoja ovat palkaton vapaa, saldovapaa ja liukuva työaika. Myös lyhennetyn työajan sekä etätyön tekeminen on yleistä.

– Työn joustoja voivat olla myös itse työn tarkastelu ja siihen liittyvien kuormitustekijöiden purkaminen. Työn joustoa voi olla esimerkiksi työtehtävien muokkaaminen. Helpotusta tuo myös ennakoitu työvuorosuunnittelu, jossa työntekijöiden toiveet on huomioitu, Kuri pohtii.

Työntekijällä on läheisestä huolehtimiseen liittyviä lakiin perustuvia oikeuksia työelämässä: palkaton omaishoitovapaa, poissaolo pakottavasta syystä tai poissaolo pidemmäksi ajaksi. Lyhennetyn työajan tai osa-aikatyön perusteeksi käyvät myös terveydelliset ja sosiaaliset syyt, jolloin työnantajan on pyrittävä tämä järjestämään.

– Suosittelen oman tilanteen ja työn joustojen mahdollisuuksien ottamista esille oman esihenkilön kanssa. Tukea omaan tilanteeseen voi saada myös työterveyshuollosta, luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, Kuri rohkaisee.

Lähtökohdat työntekijän tukemiseen voivat olla erilaisia työnantajasta ja työtehtävistä riippuen. Olisikin tärkeää, että työpaikoilla keskusteltaisiin avoimemmin työn joustoista ja erilaisista tarpeista niiden takana.

– Onneksi avoimen työkulttuurin ja tunnejohtamisen tärkeyteen on työpaikoilla havahduttu. Myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta puhutaan työelämässä enemmän ja työntekijän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen näkyy jo monien työnantajien arvoissa ja työkäytänteissä, Kuri iloitsee.

– Jo käytössä olevista hyvistä työkäytänteistä esimerkkinä voisi mainita joustavan sairauspoissaolon ilmoittamisen esihenkilölle, mentoroinnin, laajennetun oikeuden työterveyshuollon palveluihin tai luvan hoitaa läheisen asioita myös työajalla.

Läheishoiva yhdistää

Monia työssäkäyviä läheishoivaajia yhdistää huoli läheisestä sekä riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet, joita aiheuttavat ajan vähyys sekä useiden asioiden hoitaminen samanaikaisesti.

Läheisenä työelämässä -hankkeen tarjoamien yksilötapaamisten kautta läheishoivaajat ovat saaneet tilan puhua tunteistaan ja samalla on voitu pohtia keinoja työn ja hoivan yhdistämiseen, Kuri kertoo.

Yksilötapaamisissa käyneistä 91 prosenttia koki saaneensa tukea omaan jaksamiseensa ja sata prosenttia koki keskustelun hyödyttäneen omassa tilanteessa.

Vertaisuuteen ja itsetuntemukseen pohjautuvat vertaistukiryhmät ovat tarjonneet väylän tavata ja kuulla samassa tilanteissa olevien ajatuksia. 

– Vertaisuuden kokeminen, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä itsetuntemuksen vahvistuminen on ollut hyvinvointia vahvistavaa. Suuri osa hankkeen toimintaan osallistuneista koki saaneensa keinoja työn ja läheishoivan yhdistämiseen, Kuri toteaa.

Hän muistuttaa, että olemme tarpeinemme erilaisia eikä valmiita pakettiratkaisuja ole. Tukea omaan tilanteeseen kannattaa hakea laajalti niin työpaikalta, omaiselle suunnatuista palveluista kuin esimerkiksi vertaistuesta tai yksilökeskusteluista aiheeseen perehtyneen ammattilaisen kanssa.

– Tärkeintä voikin olla omaan tilanteeseen myötätuntoisesti suhtautuminen sekä avun ja tuen salliminen myös itselleen.

Läheisenä työelämässä on Maria Akatemian ja Miina Sillanpään Säätiön toteuttama yhteishanke, joka tarjoaa tukea 40–65-vuotiaille työssäkäyville läheishoivaajille yksilö- ja vertaisryhmätoiminnan kautta. Toiminta on valtakunnallista ja maksutonta. Lisätietoa: www.mariaakatemia.fi/laheisena.


Olenko läheishoivaaja?

Läheishoivalla tarkoitetaan läheisen henkilön tarpeista huolehtimista. 

Läheishoiva voi olla:

• toisen asioiden hoitamista erilaisten ammattilaisten tai palveluntuottajien kanssa

• avun tai tuen antamista omassa tai läheisen kotona, esimerkiksi arjen askareissa auttamista

• tuen ja antamista puhelimen tai verkon välityksellä sekä toiselle paikkakunnalle matkustamista läheisen asuessa kaukana

• säännöllistä tai epäsäännöllistä, jaksottaista tai intensiivistä jatkuvaa hoivaa

Huolenpitoa tarvitseva läheinen voi olla oma tai puolison vanhempi, ala- tai täysi-ikäinen lapsi, puoliso, sisarus, sukulainen tai ystävä.

Teksti Siru Jokimies, hankepäällikkö, Läheisenä työelämässä -hanke

Kuva Pixabay